Lingsoft
| Lingsoft Oy | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1986 |
| Toimitusjohtaja | Juhani Reiman |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Toiminta-alue | kieliala |
| Toimiala | käännöspalvelut, kieliprosessien hallintaan liittyvät palvelut ja ratkaisut, kieliteknologiaratkaisut |
| Liikevaihto | 12 MEUR (2017) |
| Emoyhtiö | Lingsoft Group Oy |
| Tytäryhtiöt | Lingsoft Oy, Lingsoft Language Services Oy, The English Centre Oy, Gurusoft Oy, Ellibs Oy |
| Kotisivu |
www |
Lingsoft on vuonna 1986 perustettu suomalainen kielialan yritysryhmä. Sen toimialana ovat kielipalvelut ja digitaalisen toimintaympäristön kielenhallintaratkaisut. Yritysryhmän liikevaihto vuonna 2017 oli lähes 12 MEUR. Lingsoft toimii kansainvälisesti. Kotimarkkina-alueena on Pohjois-Eurooppa, erityisesti Itämeren alue. Yhtiöllä on toimipisteet Helsingissä ja Turussa.
Lingsoft-yritysryhmään kuuluvat Lingsoft Group Oy, Lingsoft Oy, Lingsoft Language Services Oy, The English Centre Oy ja Gurusoft Oy. Kirjastolaitosta sähkökirjojen lainausalustana valtakunnallisesti palveleva Ellibs Oy on myös osa Lingsoftia. Yritysryhmän palveluksessa oli 2016 noin 140 henkilöä.
Yhtiön tuottaa sekä puhutun että kirjoitetun kielen analyysiin, käsittelyyn ja hallintaan liittyviä palveluja ja ratkaisuja. Palveluvalikoimaan kuuluu kääntäminen, sanelupurku, litterointi, ohjelmatekstitys, AV-kääntäminen, sisällöntuotanto sekä terminhallinta ja sanastotyö. Saavutettavuus, löydettävyys ja tuottavuus ovat ne kolme tarvealuetta johon yhtiö tarjoaa kieliteknologisia ratkaisuja.
Lingsoftin asiakkaita ovat julkishallinto[1], EU[2], terveydenhuolto[3][4], media-ala[5] sekä laaja kirjo eri toimialojen globaalisti toimivia yrityksiä[6] ja kansainvälisiä kielitoimistoja.
Lingsoftin kielenhallintapalvelut perustuvat yrityksen omiin, maailmalla standardin aseman saavuttaneisiin lause- ja sana-analyysiteknologioihin.[7] Yhtiön palvelu- ja ratkaisutarjontaa ovat mm. käännökset[8], käännösmuistit ja terminologiat sekä sanastot, kirjoittajan ja lukijan työkalut, puheteknologiseen osaamiseen nojaava sanelunpurku- ja ohjelmatekstityspalvelut[9][10] sekä hakupalvelut, tekstinlouhinta, erilaiset opetussovellukset, puheohjatut palvelut ja omana kokonaisuutenaan e-kirjat ja Ellibs-verkkokirjastopalvelu[11] kirjastoille sekä yrityksille ja virastoille. Esimerkiksi Microsoft Officen kielentarkistimet ja tavuttimet suomelle, muille pohjoismaisille kielille sekä joukolle suuria Keski-Aasian kieliä, samoin kuin ranskan, saksan ja englannin kieliopintarkistimet ovat Lingsoftin käsialaa.[12]
Yhtiön tausta ja alkutaival
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen professori Fred Karlsson ja kieliteknologian professori Kimmo Koskenniemi perustivat Lingsoftin vuonna 1986. Karlssonin ja Koskenniemen yhteistyö käynnistyi Suomen Akatemian vuosina 1981–1984 rahoittamassa tutkimushankkeessa ”Suomen kielen automaattinen tunnistaminen ATK:n avulla”.
Tutkimushankkeen varhaisimmat tulokset, suomen kielen sanavartaloiden taivutusta ja tavutusta koskeneet tietokonesovellukset, herättivät heti kaupallista kiinnostusta. Ratkaisut palvelivat orastavaa tietoyhteiskuntaa, moderneihin tietovarantoihin kohdennettua tiedonhakua sekä sähköiseen sivunvalmistukseen parhaillaan siirtyvää lehdistöä.
Tutkimushankkeen tärkein innovaatio oli Kimmo Koskenniemen 1980-luvun alussa kehittämä ns. kaksitasomalli (kaksitasomorfologia). Se oli vallankumouksellinen ratkaisu saattaa luonnollinen kieli, normaali teksti ja puhe, tietokoneiden ulottuville ja ymmärrykseen. Se oli sensaatiomaisesti kieliriippumaton, eli sitä voitiin soveltaa mille tahansa kielelle.[13]
Fred Karlssonin kehittämä ns. rajoitekielioppi (Constraint Grammar, CG) sai tietokoneet ja hakutoiminnot ymmärtämään lausetason tekstikokonaisuuksia. Ratkaisulla tehtiin tuoreeltaan kaikkiaan 200 miljoonan sanan Bank of English -tekstikokoelman lausetason rakenteiden analyysi. Urakka oli tuolloin laajuudeltaan suurin koskaan toteutettu tietokonelingvistinen projekti.[13]
Kieliteknologian ja käännöspalvelujen liitto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lingsoft perustettiin 1986, koska yliopistolaitoksen sisällä ei tuolloin vielä ollut kaupallisen verkostoitumisen ja sovellustuotannon mahdollisuuksia. Lingsoftin liiketoiminta sai vauhtia Microsoftin tekstinkäsittelyohjelmiin toimitettujen oikoluku- ja kieliopintarkistinten myötä, jolloin Lingsoftin rakenneanalyysi tuli tutuksi 21 kielellä kymmenille miljoonille kirjoittajille eri puolilla maailmaa. 1990-luvun loppupuolella Lingsoft käynnisti useita kunnianhimoisia ja kehitysintensiivisiä tuotekehityshankkeita, joita ei kuitenkaan onnistuttu kaupallistamaan.
"Toisen sukupolven Lingsoft" syntyi turkulaisen Juhani Reimanin visiosta, kun hänen omistamansa käännöstoimisto Pasanet Oy osti talousvaikeuksissa kamppailleen Lingsoftin vuonna 2002. Reimanin visiossa kieliteknologinen huippuosaaminen yhdistyi vankkaan kokemukseen asiakaslähtöisten ja ennakkoluulottomien kielipalveluiden tuottamisesta.[13] Lingsoftin ohjelmistoliiketoimintaa pyrittiin elvyttämään tuotteistemalla niin kuluttajille kuin mm. media-alalle kielityökaluja. Jatkon kannalta tärkeämpää lienee kuitenkin ollut teknologian entistä intensiivisempi soveltaminen kielipalveluihin, erityisesti käännöspalvelujen tuottamiseen. Automaation avulla ja Lingsoftin omia ratkaisuja hyödyntämällä kielipalveluja voitiin toimittaa entistäkin nopeammin, tehokkaammin ja laadukkaammin, mikä toi yritykselle merkittävää kilpailuetua ja vauhditti kasvua vuodesta toiseen.
Kielenhallinta ja kielen digitalisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ohjelmistoliiketoiminnan murroksen myötä Lingsoftin valmisohjelmistotuotteet ovat jääneet taustalle. Sen sijaan Lingsoftin kieliteknologiaa on entistä tiiviimmin integroitu omiin kielenhallinnan palveluprosesseihin sekä asiakkaille toteutettuihin kokonaisvaltaisempiin ratkaisuihin. Kielen rakenneanalyysi on digitaalisen tiedon aikakaudella entistä ajankohtaisempi valtavien kielellisen tietomassojen louhinnassa ja analysoinnissa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tuomas Linnake: PRH löytää nimiesteet Lingsoftilla Taloussanomat. 17.8.2009.
- ↑ Lingsoftille Euroopan parlamentin suomen ja ruotsin käännökset Lingsoft. 9.2.2012. Arkistoitu 1.12.2016.
- ↑ Terveystiedosta ymmärrettävämpää kieliteknologian avulla Tekes. 11.3.2016.
- ↑ Tällainen on yksi Nokia-irrokki Kauppalehti. 6.5.2010.
- ↑ Lingsoft putsaa Pohjolan lehtiä kirjoitusvihreistä Digitoday viitattu=. 30.8.2007. Arkistoitu 1.12.2016. Viitattu 30.11.2016.
- ↑ Lingsoft toimittaa uuden sukupolven kielentarkistusteknologiaa Microsoftille Lingsoft. 13.5.2009.
- ↑ Timo Tarmio: Kieli ja uusi talous. Lingsoftin historia – I osa: Ihmiset ja innovaatiot 1986–2002. Lingsoft Language Library. 25.11.2016. Lingsoft Oy.[vanhentunut linkki]
- ↑ Miljoonan euron käännössopimus Turkuun Varsinais-Suomen Yrittäjä. 04/2012. Arkistoitu 21.12.2016.
- ↑ Lingsoft esittelee ohjelmatekstitystä Euroopan kielten päivänä Lingsoft. 16.9.2016. Arkistoitu 1.12.2016.
- ↑ Lingsoft kehittää Ruotsin televisiolle puheentunnistusprototyypin suorien TV-lähetysten tekstittämiseen Lingsoft. 28.1.2016. Arkistoitu 1.12.2016.
- ↑ Ellibs kirjastoille Ellibs. 25.5.2016.
- ↑ Lingsoft jatkaa Microsoftin kielileirillä Digitoday. 13.5.2009. Arkistoitu 1.12.2016.
- ↑ a b c d Lingsoftin taustasta ja historiasta ks.: Timo Tarmio 2016: Kieli ja uusi talous. Lingsoftin historia – I osa: Ihmiset ja innovaatiot 1986–2002. Lingsoft Language Library 2016. 25.11.2016. Lingsoft Oy.[vanhentunut linkki]