Limaskakoisa
| Limaskakoisa | |
|---|---|
,_Elst_(Gld),_the_Netherlands.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Koisaperhosmaiset Pyraloidea |
| Heimo: | Heinäkoisat Crambidae |
| Alaheimo: | Vesikoisat Acentropinae |
| Suku: | Cataclysta |
| Laji: | lemnata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cataclysta lemnata |
|
| Katso myös | |
Limaskakoisa (Cataclysta lemnata) on vesistöjen tuntumassa tavattava pieni perhoslaji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Limaskakoisan etusiivet ovat kapean pitkänomaiset, väriltään sotkuisen vaaleanruskeasta lähes valkoiseen ja niiden keskellä on musta keskitäplä. Ulkoreunassa on rivi ruskeita täpliä. Myös takasiivet ovet vähäkuvioiset. Niiden poikki kulkee kaksi mutkittelevaa, ruskeaa poikkiviirua, joiden välissä on musta keskitäplä. Takasiiven ulkoreunassa on yhteensulautuneista mustista, sinikeskustaisista täplistä muodostuva vyö ja sen ulkopuolella likaisenkeltainen juova. Siipiväli 15–25 mm.[1][2][3]
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lajin levinneisyys yltää Pohjois-Afrikasta lähes koko Euroopan kautta Keski-Aasiaan.[3] Suomessa perhosta tavataan Etelä-Lappiin saakka. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena .[4]
Elinymäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Limaskakoisa esiintyy vesikasveja kasvavien järvien, lampien, lampareiden ja muiden seisovien tai hitaasti virtaavien vesialueiden luona ja on esiintymiseltään paikallinen. Koiraat aloittavat lennon iltapäivällä ja naaraat liittyvät mukaan iltahämärissä. Molemmat sukupuolet tulevat valolle.[3]
Toukat elävät veden alla, lehdenkappaleista tekemänsä suojan sisällä. Osa toukista aluksi kovertaa lehtiä, mutta muutoin toukat elävät vapaina. Koteloituminen tapahtuu ravintokasville aivan veden pinnan alle. Toukka talvehtii.[3][5]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukkien ravintokasveja ovat etenkin limaskat (Lemna), mutta myös muutamat muut vesikasvit.[3][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ UK Moths (englanniksi)
- ↑ Svenska fjärilar (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e Patrice Leraut: Moths of Europe, volume 3: Zygaenids, Pyralids 1. N.A.P Editions, 2012. ISBN 978-2-913688-15-5 s. 128–129
- ↑ Perhosviki (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Bladmineeders (hollanniksi)(englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)