Limakon tuulivoimapuisto
| Limakon tuulivoimapuisto | |
|---|---|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Perho |
| Koordinaatit | |
| Rakentaminen alkoi | 2015 [1] |
| Sähköverkkoon | lokakuu 2016 [1][2] |
| Valmistunut | 2016 [3][1] |
| Kustannus | 50 miljoonaa € [4] |
| Rakennuttaja | Taaleri Energia [3][5] |
| Omistaja | Taaleri Energia [3][5] |
| Operaattori | Taaleri Energia [1] |
| Tuulivoimapuisto | |
| Tyyppi | maatuulivoimalaitos |
| Sähköasema | 1 |
| Liittymisjännite | 110 kV [6] |
| Korkeus | 165–195 m [7] |
| Pinta-ala | 1,5 km² [7] |
| Tuulivoimalat | 9 × Nordex 131 (3 MW) [3][5] |
| Kapasiteetti | 27 MW MB [3][5] |
| Vuosituotanto | 85 GWh [1] |
 Limakon tuulivoimapuisto |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Limakon tuulivoimapuisto on Keski-Pohjanmaalla Perhon Vehmassuolla ja Kettukankaalla sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 9 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 27 megawattia ja vuosituotanto on noin 85 gigawattituntia. Tuulivoimapuiston on rakentanut ja sen omistaa Taaleri Energia, joka sitä myös operoi. Tuulivoimapuiston omistaa Limakon Tuulipuisto Ky, joka kuuluu Taalerille [8].[7][3][1]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuulivoimapuisto sijaitsee Perhon kirkosta 2,5–5,4 kilometriä itään päin peltoalueen reuma-alueella. Voimala-alue on kapea metsäkaistale, jossa sijaitsee esimerkiksi Ruunakangas, Linnanneva, Pulkkkisenaho ja Kettukangas. Metsäalueen omistavat pääasiassa yksityishenkilöt [4]. Voimala-alueen läpi on rakennettu huoltotie, joka alkaa valtatieltä 13. Tuulipuiston pituus on 3,5 kilometriä, leveys 0,8 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on 1,5 neliökilometriä. Tuulipuistoksi kaavoitetun alueen pinta-ala on 6,2 neliökilometriä [6]. Tuulivoimalaitokset ovat saksalaisen Nordexin valmistamaa N131-mallia, jonka napakorkeus on 144 metriä [1], tuuliturbiinin halkaisija 131 metriä, ja jonka kapasiteetti on 3,0 megawattia.[9] Voimalat sijaitsevat 165–195 metrin korkeudella mpy.[7]
Voimaloiden tuottama sähkö johdetaan maakaapeleissa keskijännitteisenä (20-30 kilovolttia) alueen eteläpuolella sijaitsevalle ja valtatien varteen rakennetulle sähköasemalle. Sähköaseman lähellä sijaitsee vanhempi ja suurempi asema. Sähköasemalla tuotetun sähkön jännite nostetaan 110 kilovolttiin ja johdetaan alueen läpi pohjois-etelä- suuntaiseen siirtolinjaan.[6]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suunnittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taalerin vuosikatsauksen mukaan idea tuulivoimapuiston rakentamiseksi syntyi, kun Perhon kunnanjohtaja vieraili Honkajoen tuulivoimapuistossa.[1] Mikä taho on suunnitellut ja ajanut hanketta eteenpäin, ei ole tässä tarkempaa tietoa. Limakon tuulivoimapuiston osayleiskaavassa mainitaan kaksi tuulivoimalle osoitettua voimala-aluetta, joiden etäisyys on muutama kilometri. Näistä Limakon tuulipuisto on toteutettu ensimmäisenä ja Alajoen alue myöhemmin. Limakon tuulipuiston toteutuksessa ei ole tarvittu YVA-menettelyn läpiviemistä. Osayleiskaavan on toteuttanut oululainen Airix Ympäristö. Osayleiskaavassa on maininta neljännen vaihemaakuntakaavaan merkittyjen tuulivoimalle osoitetuista alueista. Limakon hanke ei sijainnut tällaisella alueella. Hankkeen luontoselvityksessä huomioitiin muiden tarkkailtavien eläinten lisäksi alueen metsäpeurakanta. Kaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa joulukuussa 2014.[6]
Rakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hanke myytiin rahoitusyhtiö Taalerille, joka rahoitti sen Taaleri Tuulitehdas II-projektilla. Taaleri on käyttänyt rakentamiseen alihankkijoita.[1]. Maanrakennustyöt sekä sähkö- ja tietoliikenneverkon urakoitsijaksi valittiin NCC Rakennus Oy. Rakentaminen aloitettiin vuoden 2015 viimeisen neljänneksen aikana ja työt kestivät vuoden. Tuulivoimaloiden pystytys aloitettiin kesällä 2016. Sähköntuotanto alkoi lokakuussa 2016 ja se saatiin täysimääräiseen sähköntuotantoon vuoden loppuun mennessä.[1][2] Tuulivoimapuiston kokonaiskustannukseksi tuli noin 50 miljoonaa euroa.[4]
Uutiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleisradio uutisoi vuonna 2020, että Limakon tuulipuisto olisi sinä vuonna ollut taloudellisesti menestynein tuulivoimapuisto.[10][8] Osayleiskaavassa mainittu toinen tuulivoimapuisto eli Alajoen tuulivoimapuisto valmistui vuonna 2024.[11]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Taaleri Tuulitehdas II Ky: vuosiraportti 2018 (PDF) (s. 8) taalerienergia.com. 28.2.2019. Helsinki: Taaleri Pääomarahastot Oy. Viitattu 15.8.2024.
- ↑ a b Taaleri Tuulitehdas II Ky: vuosiraportti 2019 (PDF) (s. 8) taalerienergia.com. 28.2.2020. Helsinki: Taaleri Pääomarahastot Oy. Viitattu 15.8.2024.
- ↑ a b c d e f Toiminnassa olevat & puretut voimalat (EXCEL) tuulivoimayhdistys.fi. 7.3.2024. Helsinki: Suomen Tuulivoimayhdistys. Viitattu 15.8.2024.
- ↑ a b c Jokiaho, Tuula: Perhossa tuotetaan pian tuulisähköä yhdeksän myllyn voimalla torstai-lehti.fi. 3.9.2016. Alajärvi: Järvi-Pohjanmaan Viestintä Oy ja Mainostoimisto Ikonos. Viitattu 16.8.2024.
- ↑ a b c d Limakko www.thewindpower.net. 10.3.2024. Ranska: The Wind Power. Viitattu 15.8.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d Limakon tuulipuisto (PDF) (s. 1–6, 12–15, 28–29, 34–36) perho.com. 15.12.2014. Perho: Perhon kunta & Airix Ympäristö. Viitattu 17.8.2024.
- ↑ a b c d Limakon tuulivoimapuisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 15.8.2024.
- ↑ a b Miettinen, Lauri: MOT selvitti: Tuetut tuulisähköyhtiöt vuolivat kultaa – pääosa tuloista veronmaksajan pussista yle.fi. 6.2.2023. Helsinki: YLE. Viitattu 15.8.2024.
- ↑ Nordex N131 www.thewindpower.net. 19.7.2024. Ranska: The Wind Power. Viitattu 15.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Vihanta, Ari: Limakon tuulivoimapuisto Perhossa oli Ylen selvityksessä kannattavin vuonna 2020 yle.fi. 6.2.2023. Helsinki: YLE. Viitattu 15.8.2024.
- ↑ Tietoa tuulivoimahankkeista Perhossa perho.com. Perho: Perhon kunta. Viitattu 17.8.2024.