Lima-ahven
| Lima-ahven | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Heimo: | Lima-ahvenet Leiognathidae |
| Suku: | Leiognathus |
| Laji: | equulus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Leiognathus equulus |
|
| Katso myös | |
Lima-ahven (Leiognathus equulus) on lima-ahveniin kuuluva kalalaji. Lajia tavataan indopasifiselta merialueelta ja satunnaisesti makeista vesistä.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lima-ahven voi kasvaa suurimmillaan 25–28 cm pitkäksi ja tyypillinen pituus on 18–20 cm. Laji on ruumiinrakenteeltaan korkea ja litteä. Lima-ahven kykenee työntämään leukojaan eteenpäin syödessään. Kala on väriltään hopeanharmaa ja selässä on heikosti erottuvia tummia pystyjuovia. Lima-ahvenen selkä- ja peräevät ovat pitkät ja peräevä on keltainen. Pyrstöevä on voimakkaasti haarautunut.[2][3][4][5] Lima-ahvenella on vatsassaan valoelin, jossa elää bioluminoivia Photobacterium leiognathi -bakteereja[6].
Levinneisyys ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lima-ahvenen levinneisyysalue on laaja ja ulottuu Itä-Afrikasta Punaiseltamereltä itään Japaniin ja Samoalle. Lima-ahvenet liikkuvat parvissa lähellä rannikkoa, mangroveissa, murtovesissä ja voivat vaeltaa myös jokiin. Laji syö pieniä kaloja ja selkärangattomia eläimiä kuten äyriäisiä. Kalan kutuaika on touko-elokuussa.[1][2][3][4][5]
Lima-ahventa kalastetaan pieniä määriä ja myydään tuoreena tai kuivattuna ja suolattuna. Pieniä kaloja hyödynnetään eläinten rehuna.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Larson, H., Kaymaram, F., Hartmann, S., Al-Husaini, M., Almukhtar, M., Alam, S. & Sparks, J.S.: Leiognathus equulus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.7.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Leiognathus equula (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 29.7.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Peter Nick Psomadakis, Htun Thein, Peter Nick Psomadakis, Mya Than Thun: Field identification guide to the living resources of Myanmar, s. 440. FAO, 2019. ISBN 978-92-5-132005-1 Teoksen verkkoversio (viitattu 29.7.2021). (englanniksi)
- ↑ a b Gerald R Allen: Field Guide to Marine Fishes of Tropical Australia, s. 118. Western Australian Museum, 2013. ISBN 9781920843892 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 29.7.2021). (englanniksi)
- ↑ a b Common Ponyfish, Leiognathus equulus (Forsskal, 1775) Australian Museum. Viitattu 29.7.2021. (englanniksi)
- ↑ Prosanta Chakrabarty, Matthew P. Davis, Wm. Leo Smith, Rachel Berquist, Kristen M. Gledhill, Larry R. Frank & John S. Sparks: Evolution of the light organ system in ponyfishes (Teleostei: Leiognathidae). Journal of Morphology, 2011, 272. vsk, nro 6, s. 704-721. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.7.2021. (englanniksi)