Likinäköisyys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Likinäköisyys
Luokitus
ICD-10 H52.1
ICD-9 367.1
MedlinePlus 001023
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.
Normaali näkymä.
Sama likinäköisenä (kameran linssit säädetty tuottamaan likinäköinen kuva).
Likinäköisyyden korjaaminen linssillä.

Likinäköisyys tai likitaittoisuus eli myopia on silmässä esiintyvä taittovika, joka korjataan koverilla linsseillä eli käyttämällä miinuslaseja. Likinäköinen henkilö ei näe kauas terävästi ilman laseja. Likitaittoisen silmän taittovoima on liian suuri suhteessa sen pituuteen. Syynä voi olla sarveiskalvon tai mykiön liiallinen kuperuus tai silmän liiallinen pituus. Murrosikäisen likitaittoisuus useimmin johtuu siitä, että silmä kasvaa pitemmäksi kuin sen polttoväli edellyttäisi. Keski-iän jälkeen ilmaantuva likitaittoisuus johtuu tavallisesti alkavan harmaakaihen aiheuttamasta mykiön taittovoiman lisääntymisestä. Äkillisen tai aaltoilevan likitaittoisuuden voivat aiheuttaa osmoottiseen tasapainoon vaikuttavat sairaudet, kuten diabetes ja myyräkuume. Sarveiskalvon kartiopullistuma aiheuttaa likitaittoisuutta suhteellisen nuorella iällä.[1]

Ikänäkö voi korjata likitaittoisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kimmoisan mykiön taittovoiman täytyy lisääntyä, kun silmä mukautuu (akkommodaatio) katsomaan lähietäisyydelle. Iän myötä mykiön muovautuvuus vähenee. Ikänäköisyyden (presbyopia) vuoksi lukeminen ilman silmälaseja käy työlääksi ja lopulta mahdottomaksi. Ikänäköisyyden oireet – silmien väsyminen ja kirveleminen sekä näön sumeneminen lähityössä – ilmaantuvat 45 vuoden iässä. Lukuetäisyyden pidentäminen vähentää oireita. Ikänäköisyyden oireet lisääntyvät ja lähilisän voimakkuus kasvaa noin 65 vuoden ikään asti. Sopivasti likitaittoinen voi lukea ilman silmälaseja minkä hyvänsä ikäisenä. Taittovika voidaan korjata useimmin silmälaseilla, piilolinsseillä tai laserleikkauksella.[2] Jos henkilö on likinäköinen, hän tarvitsee silmälasit, joissa on koverat linssit, kun taas kaukotaittoiset tarvitsevat kuperat linssit. Likinäköisillä ihmisillä kuva muodostuu verkkokalvon eteen, pitkänäköisillä taas verkkokalvon taakse.[3]

Likinäköisyyden lääkehoitoa on yritetty monin eri valmistein. Toistaiseksi positiivisia tuloksia on saatu vain pieniannoksisilla atropiinitipoilla, mutta vaikutukset ovat vähäisiä ja vaikutusmekanismi epäselvä; isot annokset taas lamaavat mykiötä ja laajentavat mustuaista[4].

Ulkoilun ja lähityöskentelyn vaikutus likinäköisyyteen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Likinäköisten määrä vaihtelee alueittain, mutta se on maailmanlaajuisesti kasvussa.[5] Esimerkiksi itäaasialaisista lapsista 70–90 prosenttia on likinäköisiä.[6] Australialaisen tutkimuksen mukaan ulkonaolo kuitenkin vähentää lasten likinäköisyyttä. Aiemmin on oletettu, että likinäköisyyden lisääntyminen johtuu ahkerammasta opiskelusta ja enemmästä lukemisesta, sillä lukemisen myötä lapset keskittävät katseensa lähietäisyydelle. Uusi tutkimus kuitenkin tyrmää aiemman teorian. Tutkimukseen osallistui lähes 2 400 12-vuotiasta lasta. Tutkijat vertailivat likinäköisyyttä lukemiseen, tietokoneen käyttöön, urheiluun ja ulkona oleskeluun. Vain ulkoilulla oli tilastollisesti merkitystä. Enemmän ulkoilleet lapset olivat vähemmän likinäköisiä riippumatta siitä, kuinka pitkään he lukivat tai istuivat tietokoneen ääressä. Sisällä tapahtuva urheilu vaatii silmältä saman työmäärän kuin ulkonakin. Tästä huolimatta vain ulkona urheilleiden likinäköisyys väheni. Tästä tehtiin johtopäätös, että vahvalla päivänvalolla on merkitystä näkökykyyn. Valon tiedetään vaikuttavan verkkokalvoon kehittämällä aineita, joilla on merkitystä vuorokausirytmille. Tutkijat uskovat näiden aineiden vaikuttavan myös likinäköisyyteen.[7] Toisaalta suurten väestötutkimusten perusteella 2000-luvulla on tehty johtopäätös, että myopia onkin maailmanlaajuinen epidemia ja varhainen koulunkäynti sekä pitkä opiskelun kesto olisivat yhteydessä likitaittoisuuden lisääntymiseen.[4][8]

Likinäköisellä on ongelmia nähdä tiettyä etäisyyttä kauemmas tarkasti. Tätä etäisyyttä kutsutaan kaukopisteeksi (eng. far point). Terve silmä puolestaan näkee äärettömän kauas. Näiden tietojen avulla ja ohuen linssin yhtälöä (katso Gaussin kuvauslaki) käyttämällä saadaan likinäköisyyden korjaavalle linssille taittovoimakkuus dioptereina (käänteismetreinä) seuraavanlaisella kaavalla[9]

f on silmälasilinssin polttoväli metreinä, 1/f on taittovoima dioptereina.
s on halutun kaukopisteen etäisyys metreinä. Silmän halutaan näkevän äärettömän kauas, joten arvo on ääretön (∞).
s' on silmän todellisen kaukopisteen etäisyys metreinä. Arvon tulee olla negatiivinen, koska korjaava silmälasilinssi muodostaa valekuvan.

Äärettömän arvon vuoksi 1/s supistuu pois ja kaava muuntuu muotoon

Likinäköisen silmien kaukopiste on 2 m. Minkä taittovoiman linssit korjaavat likinäön?

-0,5 diopterin (D) koverat linssit, eli 0,5 miinuslasit korjaavat likinäön.

  1. http://www.therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Taittoviat#Ik.C3.A4n.C3.A4k.C3.B6 Taittoviat
  2. http://personal.fimnet.fi/perhe/mattila/artikkelit.html Excimer-laserleikkaus
  3. http://www.therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Mykiö
  4. a b Olavi Pärssinen ja Juho Wedenoja: Myopia - maailmanlaajuinen epidemia. Lääkärilehti, 24.9.2021, s. 2073-2078. Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund. Artikkelin verkkoversio.
  5. Mielonen, Matti: Nuorten näkö heikkenee Helsingin Sanomat. 30.3.2015. Arkistoitu 7.10.2015. Viitattu 5.10.2015.
  6. Douglas R Fredrick: Myopia. BMJ, 18.5.2002, 324. vsk, nro 7347, s. 1195–1199. PubMed:12016188 ISSN 0959-8138 Artikkelin verkkoversio.
  7. Dagsljus gör barn mindre närsynta (ruotsiksi)
  8. Seppänen, Anne: Silmälääkäritkin haluavat lapset irti älypuhelimista. Lääkärilehti, 9.10.2024. Helsinki. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.10.2024.
  9. Randall Dewey Knight: Physics for scientists and engineers: a strategic approach: with modern physics, s. 701-703. (3. painos) Pearson Education inc, 2013. OCLC: 756279784. LCCN: 2011033849 ISBN 9780321740908

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.