Huoltoasema
Huoltoasema eli huoltamo on liike, joka myy moottoriajoneuvoihin polttoainetta ja muita tarvikkeita. Huoltoasema voi myös tarjota ajoneuvojen huoltoa ja muita oheispalveluja sekä myydä liikenteeseen liittymättömiä tuotteita, kuten elintarvikkeita. Huoltoasemaa, joissa ei ole näitä palveluita kutsutaan kylmäasemaksi.
Sähköautojen yleistymisen ennustetaan vaikuttavan huoltoasemapalveluiden kysyntään, sillä sähköauton voi ladata kotona tai työpäivän aikana. Tämä vähentää tarvetta pysähtyä huoltoasemalla.[1][2] Sähköautojen kasvava käyttösäde myös vaikuttaa huoltoasemilla tarjottavien sähköautojen latauspisteiden kysyntään. Esimerkiksi vuonna 2017 Tesla Model S 100D -sähköautomallilla kyettiin ajamaan 1 078 kilometriä yhdellä latauksella.[3]
Huoltoasemien jako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
- Kylmäasema on automaattiasema ilman henkilökuntaa. Se toimii ainoastaan polttoaineiden jakelupisteenä ja rahastus hoidetaan automaatilla. Tämän asematyypin alalaji on raskaalle liikenteelle tarkoitettu dieselpiste, josta saa vain korteilla maksettua dieselpolttoainetta ja moottoripolttoöljyä.
- Huoltoasemalla on henkilökuntaa, joka joillakin asemilla voi myös tankata auton. Asemalla on myös varaosamyyntiä sekä mahdollisesti pesulinjasto ja/tai pienimuotoista korjaamotoimintaa.
- Nykyajan täyden palvelun asemalla voi myös ruokailla tai tehdä elintarvikeostoksia. Tällaisella asemalla saattaa olla jopa useita pikaruokaketjujen myymälöitä.
- Liikenneasema on liikennepolttoaineiden myyntiä harjoittava vähittäismyyntipiste, josta ei voi saada ajoneuvoonsa huoltopalveluita niin kuin huoltoasemalta.
- Moduulijakeluasema on maanalainen, moduuleina toteutettava polttoaineen jakeluaseman rakennusmalli, jonka kehitti ja patentoi Savon Konehitsaus (nykyisin U-Cont Oy). Moduulijakeluasemalla on saavutettu mahdollisimman lyhyt valmistusaika ja pienet valmistuskustannukset. Näihin tavoitteisiin on päästy suunnittelemalla eri osat mahdollisimman pitkälle siten, että samat komponentit käyvät hyvin eri tuotteisiin ja ovat mahdollisimman helposti ja nopeasti valmistettavissa ja asennettavissa. Moduulirakentamisen nopeus on todistettu epävirallisella maailmanennätyksellä, kun Helsingin Konalaan rakennettiin kahden saarekkeen moduulijakeluasema alle kolmessa vuorokaudessa liitos- ja maanrakennustöineen. Moduulijakeluaseman turvallisuus on testattu käytännössä täysmittaisella testiasemalla Kuopion Pelastusopistolla. Kyseisellä asemalla on pidetty koulutuksia ja testauksia täysimittaisilla henkilöautopaloilla sekä muilla vaativilla polttokokeilla. Ensimmäiset moduulijakeluasemat olivat maanpäällisiä. Niiden rakentaminen yleistyi 1980-luvulla. Maanpäälliset moduulijakeluasemat olivat yleisiä Neuvostoliitossa, mutta heikon paloturvallisuuden vuoksi ne eivät yleistyneet muualla Euroopassa. Maanalainen moduulijakeluasema kehitettiin vuonna 1993 Suomessa, ja hieman myöhemmin USA:n Floridassa. Nykyään maanalaisen moduulijakeluaseman valmistus on levinnyt ympäri maailman.
- Veneasema on huoltoasema, josta saa ostettua suoraan vesikulkuneuvoihin polttoainetta. Suomessa on noin 40 vain kesäkauden aikana toimivaa veneasemaa[4]. Veneasemia on sekä automaattiasemia että myymälällä varustettuja.
Huoltamoiden historiaa Yhdysvalloissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoltamoliiketoiminta kehittyi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä nopeimmin Yhdysvalloissa mantereen vahvan yksityisautoilukulttuurin myötä. Huoltamoista sekä muista tien varsille sijoittuneista liikeyrityksistä – pikaruokaravintoloista, motelleista ja ostoskeskuksista – on tullut olennainen piirre Pohjois-Amerikan maiden maisemassa. Varhaisimmat autoilijat ostivat polttoaineensa rautakaupasta omaan kanisteriinsa, ja ensimmäiset 1900-luvulla syntyneet huoltamot olivat katoksia tai kojuja joiden edessä oli käsipumpulla varustettu bensiinisäiliö. Jo 1910-luvulla öljy-yhtiöt alkoivat panostaa huoltamoihin ja rakentaa pääteiden varsiin omannäköisiään huoltamorakennuksia näkyvine yhtiötunnuksineen. Pelkistä bensiinimyymälöistä huoltamoiden tehtävä laajeni auton korjaukseen ja huoltoon sekä yhä pidempiä matkoja ajavien autoilijoiden taukotarpeisiin. Huoltamoiden yhteyteen alkoi ilmestyä muitakin matkailupalveluita, kuten motelleja ja ravintoloita.[5]
1920-luvulla eri yhtiöiden yksittäiset huoltamot saattoivat muistuttaa kreikkalaista temppeliä, sveitsiläistä hiihtomajaa tai kiinalaista pagodia. 1930- ja 1940-luvuilla moderni ajattelu alkoi suosia keskenään yhdenmukaisia, jo kaukaa tietyn yhtiön huoltamoksi tunnistettavia rakennuksia, joiden tyylinä oli koneromanttinen art deco tai pelkistetty modernistinen arkkitehtuuri. Niiden suunnittelussa käytettiin ajan huippunimiä kuten Norman Bel Geddes, Raymond Loewy ja Walter Dorwin Teague, joka loi Texacon asemille erityisen toimivan ulkoasun. 1950-luvulla huoltamoarkkitehtuurista tuli yhä pelkistetympää, kun huoltamoketjujen mainonta siirtyi yhä enemmän televisioon eikä huoltamorakennusten seiniä tarvinnut enää peittää kirjavilla ulkomainoksilla.[5]
1960-luvulla tankkauksessa siirryttiin nopeasti itsepalveluun, ja huoltamoiden yhteyteen alkoi ilmestyä myöhään auki olevia elintarvikemyymälöitä (engl. convenience stores). Valtateiden varsien huoltamoista tuli yhä suurempia, ja monet niistä erikoistuivat palvelemaan rekkaliikennettä ja sen kuljettajia ympäri vuorokauden (engl. truck stops).[5]
Huoltoasemat Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoltoasemat Suomessa ovat enää vain pääasiassa liikennepolttoaineita jakelevia liikenneasemia, joilta voi ostaa jotain tarvikkeita, mutta joilla ei varsinaista autojen tai muiden moottoriajoneuvojen huoltoja enää suoriteta. Poikkeuksena ovat jotkin yrittäjäpohjaiset asemat, joilla on huoltopalveluita ja jotka mainostavat jopa määräaikaishuoltoja.
Huoltoasemien määrä Suomessa on vähentynyt.[6] Ympäristönormit tekevät investoinnit kalliiksi vähän bensiiniä myyville asemille, joten vanhat vähän myyvät asemat kannattaa sulkea ennemmin kuin muuttaa ne uusia normeja vastaaviksi. Raju hintakilpailu polttoainemyynnissä on ajanut palveluasemat hankkimaan katteensa muiden tuotteiden, kuten oluen myynnistä. Tätä auttoivat Suomen liikeaikasäädökset, jotka antoivat huoltoasemille vapaammat aukiolot kuin muille elintarvikeliikkeille.
Vielä vuonna 1989 kaikki silloiset 1 937 huoltoasemaa olivat perinteisiä miehitettyjä asemia. Ensimmäiset automaattiasemat otettiin käyttöön 1990. Huoltoasemien määrä oli huipussaan vuonna 2008, jolloin Suomessa oli yli 2 000 nykyisen kaltaista huoltoasemaa. Tämän jälkeen huoltoasemien määrä on voimakkaasti laskenut vuoden 2016 lopussa Suomessa oli huolto- ja jakeluasemia enää 792 ja kylmäasemia 1065.[7]
Myynti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa bensiininmyynti saavutti huippunsa vuonna 1992 ja dieselöljyn myynti on ollut jatkuvasti kasvusuuntainen. Uusien autojen polttoaineenkulutuksen aleneminen on viime vuosina vähentänyt moottoribensiinin kysyntää. Vuosina 2020-2021 koronatilanne on lisäksi vähentänyt tieliikenteen energiankulutusta, sillä koronan takia ajosuoritteet ovat vähentyneet.
| Bensiini | Dieselöljy | Vuosi |
|---|---|---|
| 506 000 000 | 1960 | |
| 1 036 000 000 | 1973 | |
| 1 564 000 000 | 1985 | |
| 2 654 000 000 | 1992 | |
| 2 072 000 000 | 1999 | |
| 2 380 000 000 | 2000 | |
| 2 481 000 000 | 2 607 000 000 | 2007 |
| 2 092 130 000 | 2 842 750 000 | |
| 1 900 000 000 | 3 100 000 000 |
Polttoaineiden hankintakanavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suuri osa Suomen huoltoasemista hankkii bensiininsä Nesteeltä, joka käyttää valtaosin venäläistä raakaöljyä fossiilisten tuotteidensa raaka-aineena. St1:n ja ABC:n polttoaineet hankkii North European Oil Trade Oy, jonka St1 ja SOK omistavat yhdessä. Neot hankkii bensiininsä Nesteen sijasta pääasiassa Ruotsin suurimmalta öljynjalostajalta Preemiltä[10]. Aiemmin polttoaineet on hankittu norjalaiselta Statoililta peräisin ja Nesteen jalostamoilta. St1:n omistaman Shell-ketjun V-Power-erikoisbensiini on öljy-yhtiö Shellin valmistamaa. Teboil hankkii dieselpolttoaineen Venäjältä.
Jakeluketjut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen suurin jakeluketju on Neste. Litramäärissä Neste on myös markkinajohtaja vuonna 2008. Dieselpolttoaineen myynnissä Neste on ylivoimainen 41% markkinaosuudellaan. Bensiinissä suurimman tittelistä ovat 2010-luvulla kamppailleet ABC-asemat ja Neste.
Polttoaineiden jakelussa on tapahtunut suuria muutoksia useaan otteeseen sitten 1920-luvun, jolloin muusta vähittäiskaupasta erillinen polttoaineen myyntitoiminta alkoi. 1970- ja -80-lukujen huoltoasemien "kulta-ajan" jälkeen muutokset ovat olleet huomattavia. Asemien vähenemisen ja kylmäasemiksi muuttumisen lisäksi useampi ketju on myyty ja lakannut näkymästä katukuvassa. Esimerkkeinä näistä ovat Kesoil, Finnoil, Jet ja Esso. Myös maamme polttoainemyynnin alkuvaiheista asti mukana ollut Shell myi jakeluketjunsa St1:lle vuonna 2010[11].
Leimallista onkin ollut vanhojen vuosikymmeniä vaikuttaneiden ketjujen katoaminen ja toisaalta täysin uusien, suomalaisessa omistuksessa pääosin olevien toimijoiden ilmaantuminen, joka alkoi St1:n ja ABC:n esiinmarssista 2000-luvun alussa. Gulf palasi Suomeen pitkän tauon jälkeen 2010-luvun alussa. Asemat toimivat Gulf Oilin myöntämällä lisenssillä, mutta öljy-yhtiöllä itsellään ei ole mitään tekemistä huoltoasematoiminnan kanssa. Toinen 2010-luvun tulokas oli nyt jo lopettanut GT Retail Oy, joka pyrki tarjoamaan huoltoasemapalveluita syrjäisemmillä seuduilla. Yhtiö lopetti toimintansa huhtikuussa 2016[12].
| Ketju | Asemat | Korttiautomaatit | Yhteensä | Raskaan kaluston jakelupisteet | Huolto | Liikeidea[14] | Lisätietoja |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ABC ja ABC Deli | 136 | 300 | 436 | 0 (näitä on liikennemyymälöiden yhteydessä) | 0 | Myymälä- ja ravintolapalvelut | Bensiinimyynnin markkinajohtaja, omistajina S-ryhmän alueosuuskaupat, asemista osa entisiä Esson asemia |
| Gulf | 5 | 0 | 5 | 0 | 5 | Huoltopalvelut | Gulf-ketjun taustalla on US-Parts Finn-Am Oy. Kaikilla asemilla on huoltopalvelut konseptin mukaan |
| GT | 15 | 35 | 50 | 0 | 4 | Paikallisuus ja yrittäjävetoisuus | Uusin tulokas Suomen polttoainemyyntimarkkinoilla, kasvanut ripeästi |
| Kärkkäinen | 0 | 3 | 3 | 0 | 3 | Edullinen hinta | Aggressiivisesta hinnoittelusta tunnettu marketmyymälän pihalla oleva kylmäasema Lahdessa, Ylivieskassa ja Iissä. Myymälässä myös autohuollot. |
| M plus | 1 | 0 | 1 | 0 | 0 | Korkealuokkainen palvelu | Ainoa asema on Turussa |
| Neste ja Neste Express | 256 | 209 | 465 | 304 | 54 | Myymäläpalvelut, uudet polttoaineet ja raskas liikenne | Dieselmyynnin markkinajohtaja, entinen Finnoil, Kesoil, Union, Atlas-Öljy ja BP sekä Nex ja A24 |
| Ritoil | 3 | 5 | 6 | 0 | 1 | Henkilökohtainen palvelu | Kymenlaaksosta lähtöisin oleva pienketju |
| SEO | 94 | 73 | 167 | 0 | alle 50 | Kotimaisuus,paikallisuus ja yrittäjävetoisuus | |
| Shell | 125 | 57 | 182 | 95 | 27 | Palvelu, perinteinen huoltoasematoiminta | Ketju toimii yhä Shellin liikemerkillä St1:n omistuksessa. Osassa huoltoasemista on palvelutankkaus |
| SSO Liikennemyymälä | 2 | 0 | 2 | 0 | 0 | Suur-Seudun Osuuskaupan ABC-ketjuun kuulumaton huoltoasema. Toimipisteet Salossa ja Lohjalla.[15] | |
| St1 | 68 | 192 | 260 | 51 | 38 | Uudet energiaratkaisut ja polttoaineet | Osaksi entinen Esso. St1 aloitti RE85-nimellä korkeaseosetanolin myynnin Suomessa |
| Teboil | 129 | 203 | 332 | 214 | n. 100 | Huoltopalvelut ja raskas liikenne | Teboilin omistaa venäläinen öljyjätti Lukoil |
| Tok Express | 1 | 0 | 1 | 0 | 0 | Turun Osuuskaupan ABC-ketjuun kuulumaton huoltoasema. Toimipiste Uudessakaupungissa.[16] | |
| Ysi5 | 1 | 6 | 7 | 0 | 0 | St1:n 1990-luvulla ostama muutaman automaattiaseman ketju | |
| Juustoportti | 5 | 5 | 5 | 5 | 0 | Tuoda esille omia tuotteitaan sekä laadukkaiksi todettuja pientuottajien erikoistuotteita | Juustoportti on jalasjärveläinen meijerialan perheyritys, jonka päätuotteita ovat juustot. Sillä on myös tienvarsikahvilat (liikenneasemat) viidessä paikassa Kurikan Jalasjärvellä Kolmostien, Mäntsälässä, Kärsämäellä Nelostien, Ylöjärvellä sekä Kuopiossa Viitostien varressa, Kauppakeskus Matkuksen vieressä. |
| Yhteensä | 833 | 1081 | 1914 | 664 | ei tiedossa |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- http://www.u-cont.fi/index-fi/tuotteet/jakeluasemat.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- http://www.petrofirst.com/
- http://www.erpecnews.com/fileadmin/pdf/erpecnews19_europe.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ https://www.engadget.com/2017/06/27/the-rise-of-electric-car-will-kill-the-gas-station/
- ↑ http://www.thedrive.com/news/19882/electric-cars-could-kill-convenience-stores-report-says
- ↑ https://www.theguardian.com/technology/2017/aug/07/tesla-drivers-claim-model-s-distance-record-of-670-miles-on-one-charge-elon-musk
- ↑ Öljyalan Keskusliitto: Huoltoasemien määrä oil.fi. Arkistoitu 21.1.2014. Viitattu 26.7.2013.
- ↑ a b c Gyure, Dale Allen: Gas Stations (Arkistoitu – Internet Archive), St. James Encyclopedia of Popular Culture, Gale 2000. Vaatii HighBeam-tilauksen.
- ↑ Öljyalan Keskusliitto: Huoltoasemaverkoston kehitys oil.fi. Arkistoitu 21.1.2014. Viitattu 25.7.2013.
- ↑ Autotoday 10 vuotta sitten: "Suomessa lähes 2 000 huoltoasemaa" Autotoday.fi. 30.4.2018.
- ↑ Vesterinen, Jukka, 2008 s. 133
- ↑ Öljyalan Keskusliitto: Polttoaineiden myynti Suomessa vuonna 2012 oil.fi. Viitattu 25.7.2013.[vanhentunut linkki]
- ↑ Mistä tuleekaan bensiini Suomen huoltamoihin? Kansan Uutiset. Viitattu 28.1.2016. fi-FI
- ↑ Taloussanomat: St1 nappaa Shellin asemat taloussanomat.fi. 27.10.2010. Viitattu 26.7.2013.
- ↑ GT Retail Oy: GT Asemat-sivusto gtasemat.fi. Viitattu 26.7.2013.[vanhentunut linkki]
- ↑ Öljyalan Keskusliitto: Huoltoasemien määrä 31.12.2014 oil.fi. Arkistoitu 21.1.2014. Viitattu 20.12.2015.
- ↑ Ketjujen verkkosivujen mukaan
- ↑ SSO Liikennemyymälä Salo - S-kanava www.s-kanava.fi. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 21.12.2015.
- ↑ Tok Express Uusikaupunki Aut - S-kanava www.s-kanava.fi. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 21.12.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta huoltoasema Wikimedia Commonsissa
- Suomen huoltoasemakuvasto
- Ajokkia juotetaan, Suomen Kuvalehti, 12.08.1939, nro 32, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| asemaketju | (tuotemerkin) omistaja |
|---|---|
| ABC | ABC Deli | S-ryhmä |
| Gulf | Hinduja Group → Gulf Oil Corporation → Us-Parts Finn-Am |
| Neste | Neste Express | Neste |
| Ritoil | Risto Rämä → Ritoil |
| Seo | Suomalainen Energiaosuuskunta (SEO, Seo) |
| St1 | Shell | Shell Express | St1 Nordic → St1 |
| Teboil | Teboil Express | Lukoil → Teboil |