Liettuan maantiede
| Liettuan maantiede | |
|---|---|
 kartta |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Naapurimaat | Latvia, Valko-Venäjä, Puola ja Venäjä |
| Tilastot | |
| Pinta-ala | 65 300 km² |
| – Sisävesi | 2 620 km² (4,01 %) |
| Rantaviiva | 90 kilometriä (Kuurinkyntään länsireunaa seuraten)[1][2] 98-99 kilometriä[3][4] tai 262 kilometriä.[3] km |
| Rajan pituus | 1 574 km |
| Ennätykset | |
| Korkein kohta | Aukštojas, 294 m |
| Matalin kohta | Itämeri, 0 m |
| Pisin joki | Niemen, 359 km |
| Suurin järvi | Druksiai, 44,79 km² |
| Ilmasto | |
| Ilmasto | mannerilmasto |
| Luonnonvarat | |
| Luonnonvarat | kalkkikivi, kvartsi, savi, dolomiitti |
Liettua on valtio Itämeren itärannalla Pohjois-Euroopassa. Se on Baltian suurin maa 65 300 km2:n pinta-alallaan, mikä vastaa noin viidesosaa Suomen pinta-alasta.
Merenrantaa Liettualla on tarkastelutavasta riippuen joko 90 kilometriä (Kuurinkyntään länsireunaa seuraten)[1][2] 98-99 kilometriä[3][4] tai 262 kilometriä.[3]
Liettuassa on yhteensä 2830 yli 0,5 hehtaarin kokoista järveä ja ne peittävät yhteensä 880 neliökilometrin alueen. Liettuan järvistä suurin on 44,79 neliökilometrin laajuinen Druksiai.[2]
Liettuan pisin joki on Nemunas (Niemen).[2]
Liettua on suurimmaksi osaksi alankoja, soita ja metsiä. Metsää on kolmasosa Liettuan pinta-alasta.[5]
Liettuan korkeimmat kohdat ovat Aukstojas 293,8 metrin korkeudella, Kruopine (293,7 m) ja Juozapine (292,7 m).[2] Pääkaupunki Vilna on 213 metriä merenpinnan yläpuolella.
Luonnonsuojelualueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liettuan viidestä kansallispuistosta vanhin on vuonna 1974 perustettu Aukštaitijan kansallispuisto, jossa suojellaan vanhoja metsiä. Kuurinkynnään kansallispuisto muodostuu kapeasta ja hiekkaisesta niemestä. Trakaissa suojellaan lisäksi historiallisia kohteita.[6]
Läänit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liettua on jaettu kymmeneen lääniin (apskritys, yksikkö - apskritis), jotka on nimetty suurimman kaupungin mukaan. Läänit on jaettu kuntia vastaaviin 43 kunnallispiiriin sekä kuntia vastaaviin kaupunkikuntiin ja kuntiin. Näitä yksiköitä on yhteensä 60, ja ne sijoittuvat lääninrajojen mukaisesti läänien alueille.[7]
- Alytusin lääni
- Kaunasin lääni
- Klaipėdan lääni
- Marijampolėn lääni
- Panevėžysin lääni
- Šiauliain lääni
- Tauragėn lääni
- Telšiain lääni
- Utenan lääni
- Vilnan lääni
Suurimmat kaupungit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo Liettuan kaupungeista
Oheisessa kartassa on esitetty Liettuan suurimpien kaupunkien sijainti ja taulukoissa niiden asukasluku 1.1.2012. Kaupungin karttasymbolin koko määräytyy asukasluvun mukaan.[7]
.png){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden keskilämpötila Liettuassa on +6,7 astetta, tammikuun -2,8 astetta ja heinäkuun +17,9 astetta. Liettuan lämpötilojenvaihtelut voivat olla suuria kesän +30 asteesta talven –32 asteeseen. Vuoden keskimääräinen sademäärä on 744,8 mm ja kosteusprosentti 78.
Liettua kuuluu luonnonmaantieteellisesti lauhkean vyöhykkeen sekametsäalueeseen. Havupuiden osuus metsien puustosta on hiukan alle puolet, yleisimpänä kuusi. Eri metsätyypeissä on valtalajeina yleensä 3-5 puulajia, havupuiden lisäksi erityisesti jaloja lehtipuita. Soita ei juurikaan ole, mutta lehtomaiset kosteikot ja tervaleppä-paju-saarniluhdat ovat yleisiä. Tyypillisiä lehtipuita ovat koivut, lepät, haapa ja jalot lehtipuut, kuten tammi, pähkinäpensas ja lehmus. Pyökki kasvaa Liettuassa pohjoisimmillaan. Sen levinneisyyden pohjoisraja seurailee suurin piirtein Latvian ja Liettuan rajaa.lähde?
Tilastoidut äärilämpötilat kuukausittain
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taulukossa on kaikkien aikojen korkein ja matalin kyseisen kuukauden aikana mitattu lämpötila.[8]
Äärilämpötilat Liettuassa (°C)
| ||||||||||||
Kuukausi
|
Tammi
|
Helmi
|
Maalis
|
Huhti
|
Touko
|
Kesä
|
Heinä
|
Elo
|
Syys
|
Loka
|
Marras
|
Joulu
|
Korkeimmat lämpötilat
|
+12,6
|
+16,5
|
+21,8
|
+28,8
|
+34
|
+35
|
+37,5
|
+36
|
+32
|
+26
|
+18
|
+15,6
|
Alhaisimmat lämpötilat
|
-40,5
|
-42,9
|
-37,5
|
-23,0
|
-6,8
|
-2,8
|
+0,9
|
-2,9
|
-6,3
|
-19,5
|
-23
|
-34
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Lithuania The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
- ↑ a b c d e General statistics - Geographical data Lietuvos statistikos departamentas (Statistics Lithuania), stat.gov.lt. Arkistoitu 26.9.2007. Viitattu 9.1.2013. (englanniksi) ja (liettuaksi)
- ↑ a b c d 13. Lithuania (pdf) (Merenrannan pituus 98 km tai 262 km mainittu kappaleen 13.1. alussa) The economics of climate change adaptation in EU coastal areas, Final report. 2009. European Commission, Directorate-General for Maritime Affairs and Fisheries, ec.europa.eu. Viitattu 9.1.2013. (englanniksi)
- ↑ a b http://www.lrp.lt/en/lithuania/facts_about_lithuania.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Geographica maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 237. Almagest OY, 2008. ISBN 978-3-8331-4130-0
- ↑ National Parks (Arkistoitu – Internet Archive) Visit Lithuania
- ↑ a b c Lietuvos statistikos metraštis - Statistical Yearbook of Lituania 2012 (pdf, noin 19 MB) (Luku 2: Administative territorial division and population, sivut 33- 72, sisältäen kaupunkien väestötiedot Taulukko 2.2. Cities and towns) ISSN 2029-3631. 2012. Vilna: Lietuvos statistikos departamentas, 2012. Viitattu 7.1.2013. (liettuaksi) ja (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ www.meteo.lt: Records of Lithuanian climate