Lielahden työväentalo
| Lielahden työväentalo | |
|---|---|
| Osoite | Possilankatu 26, Tampere |
| Sijainti | Lielahti, Tampere |
| Valmistumisvuosi | 1934 |
| Purkuvuosi | 2010-luku? |
| Rakennuttaja | Lielahden Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi/ranko |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosluku | 1 |
| Kerrosala | 170 m² |
 |
|
Lielahden työväentalo oli Tampereen Lielahdessa sijainnut työväentalo.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ylöjärven Lielahdenkulman työväenyhdistys osti tontin vuonna 1927 ja otti sillä sijainneet rakennukset käyttöönsä. Mökkiin rakennettiin ravintola- ja kokoustilat, pienempään mökkiin otettiin vuokralainen, ja tontilla ollut lato kunnostettiin tanssipaikaksi. Samoihin aikoihin yhdistyksen nimi muutettiin Lielahden työväenyhdistykseksi.[1]
Vuonna 1934 yhdistys päätti rakentaa tontille kokonaan uuden työväentalon. Vanha lato purettiin rakennustarpeiksi. Harjannostajaisia päästiin viettämään elokuussa 1934 ja tupaantuliaisia saman vuoden lokakuussa. Työ tehtiin enimmäkseen talkoilla 30–40 hengen voimin. Lisäksi palkattiin kaksi kirvesmiestä. Tontilla ollutta pienempää rakennusta käytettiin ilmeisesti edelleen ravintolana. Jäseniä yhdistyksessä oli talon rakentamisen aikaan noin 60.[1]
Vuonna 1954 talon haltijaksi tuli Lielahden Järjestöyhdistys ry, joka oli SKDL:n alainen. Taloon suunniteltiin suuria remontti- ja uudistustöitä, jotka kuitenkin kaatuivat rahan puutteeseen. Taloon tehtiin pieniä korjauksia. Vuonna 1975 talossa syttyi tulipalo, jossa vain kantavat rakenteet ja ulkokuori säilyivät. Palo sai alkunsa näyttämöltä, mutta syttymissyytä ei saatu selville. Korjaustöiden yhteydessä sisustusta uusittiin, seiniin asennettiin lastulevytykset, ja talo maalattiin keltaiseksi.[1]
Järjestöyhdistyksen toiminta hiipui, kun väki jäsenyhdistyksissä väheni. Lisäksi kiinteistöveron määrä nousi. Lopulta marraskuussa 2001 talo myytiin Tampereen kaupungille. Saadut rahat siirrettiin Leporanta-säätiölle. Leporanta on Lielahden ammattiosasto 6:n kesänviettopaikka. Kaupungille siirtymisen jälkeen talo oli pääasiassa suljettuna, ja se pääsi melko huonoon kuntoon. Vuonna 2008 arvioitiin, että sen ottaminen jälleen seurantalokäyttöön vaatisi mittavia remontteja. Talossa ei ollut esimerkiksi keittiötä ja sisä-wc:tä.[1]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talo oli osin hirsi- ja osin rankorakenteinen, ja sen pinta-ala oli 170 m². Siihen kuului juhlasali näyttämöineen, eteinen ja narikka.[1]
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lielahden työväenyhdistyksen alaisuudessa toimivat muun muassa ompeluseura, lasten raittiusseura Valo, nuoriso-osasto, opintokerho ja kirjallisuustoimikunta. Lisäksi talolla harjoitteli Voimistelu- ja urheiluseura Lielahden Kipinä, ja siellä kokoontuivat ammattiosastot ja osuustoimintaväki. Iltamat ja elokuvaesitykset olivat suosittuja, ja taloa vuokrattiin kokous- ja juhlatilaksi myös ulkopuolisille. Sota-aikaan tontin pienempi rakennus vuokrattiin siirtoväelle, ja talo toimi väliaikaisesti myös kansakoulun tiloina. ”Pikkumökissä” toimi myös kirjasto, jolla oli oma kirjastonhoitaja.[1]