Lielahden kartanon rata

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lielahden kartanon rata oli vuosina 1892–1907 käytössä ollut 750mm kapearaiteinen rautatie, joka johti Tampere–Pori-radan varrella olevalta kuormauspistoraiteelta Lielahden kartanoon. Radan pituus oli noin seitsemän kilometriä, ja sen vetokalustona oli vuonna 1892 Saksasta hankittu höyryveturi. Radan rakennutti Lielahden kartanon omistanut Wilhelm Fredrik von Nottbeck (1850–1928).

Lielahdessa Porin radan varressa oli normaalileveyksinen pistoraide, jota käytettiin siirtokuormauksiin kartanon radan vaunuista VR:n vaunuihin ja päinvastoin. Kartanon rata laski jyrkästi Lielahdenharjun rinnettä ja kulki sitten pitkin kartanon koivukujaa kartanon päärakennuksen suuntaan. Radalta johti tässä kohtaa kaksi sivuhaaraa länteen, toinen harjulla olevalle sorakuopalle ja toinen nykyisten Harjuntaustan ja Turvesuonkadun linjausta noudattaen Isollesuolle. Suolta kuljetettiin turvetta kartanon pelloille ja navettaan kuivikkeeksi.

Radan veturitalli sijaitsi kartanon navetan vieressä sen itäpuolella. Tallilta lähti edelleen kaksihaarainen rata, jonka toinen haara kulki kartanon puimala- ja latorakennusten kautta edelleen Possilan rakennusten taakse päättyen nykyisen Teivaalantie 46:n kohdalla. Toinen haara kulki nykyisen Rientolankadun suunnassa Possilankadun risteyksen paikkeille, jossa se haarautui taas kahtia vasemmalle Kukkolan tilalle ja oikealle Pohtolan kautta Siivikkalaan Rajalan (Honkasalon) tilalle.