Liekkipensasvaltikka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Liekkipensasvaltikka
Liekkipensasvaltikka (Isoplexis canariensis)
Liekkipensasvaltikka (Isoplexis canariensis)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophyta
Lahko: Lamiales
Heimo: Ratamokasvit Plantaginaceae
Suku: Pensasvaltikat Isoplexis
Laji: canariensis
Kaksiosainen nimi

Isoplexis canariensis
(L.) Loudon

Synonyymit
Katso myös

  Liekkipensasvaltikka Wikispeciesissä
  Liekkipensasvaltikka Commonsissa

Liekkipensasvaltikka (Isoplexis canariensis) on ratamokasvien (Plantaginaceae) heimoon kuuluvan pensasvaltikoiden (Isoplexis) kasvisuvun monivuotinen ikivihreä pensas. Se kasvaa Kanariansaarilla La Palmalla, Teneriffalla ja La Gomeralla kotoperäisenä eli endeemisenä.[3][4]

Varsi ja lehdet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liekkipensasvaltikka kasvaa noin 150 senttimetriä korkeaksi pensaaksi. Se on monivuotinen ja sen varret puutuvat vanhemmiten puumaisiksi. Lehdet ovat suikeat tai kielimäiset ja pinnaltaan kiiltävät. Lehtilaita on sahalaitainen ja lehtien kärjet ovat terävät.[5][6]

Kukat ja hedelmät 

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liekkipensasvaltikka kukkii touko-elokuussa. Kukat ovat ruskehtavanoransseja, aprikoosin värisiä.[5][6] Sen kukkia pölyttävät linnut ja liskot. Ainakin viiden lintulajin: kanariantiltaltin (Phylloscopus canariensis), sinitiaisen (Cyanistes caeruleus), samettipääkertun (Curruca melanocephala), kanarianhempon (Serinus canaria) ja peipon (Fringilla coelebs) on nähty vierailevan kukissa, myös gallotinliskon (Gallotia galloti) on nähty käyvän sen kukissa.[7][8]

Kasvupaikat ja levinneisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liekkipensasvaltikka kasvaa luonnollisilla elinalueillaan Kanariansaarilla La Palmalla, Teneriffalla ja La Gomeralla endeemisenä laurisilva- ja fayal-brezal -metsissä.[6][9]

Liekkipensasvaltikkaa on kasvatettu Kanariansaarten ulkopuolella puutarhoissa koristekasvina. Se lisääntyy siementen lisäksi versoista otetuista pistokkaista.[5]

  1. Isoplexis canariensis (L.) Loud. Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Viitattu 15.8.2019.
  2. Isoplexis canariensis (L.) Loudon The Plant List. Viitattu 15.8.2019. (englanniksi)
  3. Digitalis canariensis L. Plants of the World Online – Kew Science. Viitattu 15.8.2019. (englanniksi)
  4. Isoplexis canariensis (L.) J. W. Loudon Floradecanarias.com. Viitattu 15.8.2019. (englanniksi)
  5. a b c Digitalis canariensis – Canary Island Foxglove San Marcos Growers. Viitattu 15.8.2019. (englanniksi)
  6. a b c Isoplexis canariensis (Tenerife Shrub Foxglove) Rareplants.eu. Viitattu 15.8.2019. (englanniksi)
  7. Rodríguez‐Rodríguez, María C. & Valido, Alfredo: Opportunistic nectar‐feeding birds are effective pollinators of bird‐flowers from Canary Islands: experimental evidence from Isoplexis canariensis (Scrophulariaceae)†. American Journal of Botany, 2008, 95. vsk, nro 11, s. 1408–1415. doi:10.3732/ajb.0800055 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.8.2019. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. Dupont, Y. L. & Hansen, D. M. & Rasmussen, J. T. & Olesen J. M.: Evolutionary changes in nectar sugar composition associated with switches between bird and insect pollination: the Canarian bird‐flower element revisited. Functional Ecology, 2004, 18. vsk, nro 5, s. 670–676. doi:10.1111/j.0269-8463.2004.00891.x Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.8.2019. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  9. Farino, Teresa & Muddeman, John: Natural History of the Canary Islands – part 3, Forest Habitats of the Canaries – The Rich Flora and Birdlife of the Laurel Forests and Canary Pinewoods Iberian Wildlife Tours. Viitattu 15.8.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]