Liekkipääkardinaali
| Liekkipääkardinaali | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Tangarat Thraupidae |
| Suku: | Punapääkardinaalit Paroaria |
| Laji: | coronata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Paroaria coronata |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Liekkipääkardinaali (Paroaria coronata) on Etelä-Amerikassa ja Havaijilla tavattava varpuslintu. Suomenkielisestä nimestään huolimatta laji kuuluu tangarojen eikä kardinaalien heimoon.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liekkipääkardinaali on kooltaan noin 19 cm. Lajin sukupuolet muistuttavat toisiaan ulkonäöltään. Lajin selkä ja siivet ovat väritykseltään tumman harmaat. Päälaen töyhtö, naama ja kurkku ovat väriltään kirkkaan punaiset. Nokka on valkoinen. Linnun vatsa ja niska ovat valkoiset. Nuori liekkipääkardinaali on päästään ja nokastaan ruskea.[2][3][4]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liekkipääkardinaalia tavataan Etelä-Amerikassa Bolivian itäosissa, Brasilian kaakkoisosissa, Paraguayssa, Uruguayssa sekä Argentiinassa. Havaijille laji siirrettiin vuoden 1930 tienoilla ja siellä sitä esiintyy Oahun, Kauain, Lanain, Mauin ja Molokain saarilla. Liekkipääkardinaalin elinympäristöä ovat puoliavoimet ympäristöt, joissa kasvaa pensaikkoa ja jotka sijaitsevat usein vesistöjen läheisyydessä. Havaijilla lajia tavataan erityisesti puistoissa, ruohikoissa ja kuivissa tiheiköissä.[2][5]
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liekkipääkardinaalin ravinto koostuu pääasiassa siemenistä. Lisäksi lintu syö hedelmiä ja hyönteisiä. Ravintoaan laji etsii pareittain tai parvissa maasta ja pensaikosta.[5]
Elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pesimäajan ulkopuolella liekkipääkardinaalit muodostavat suuria parvia. Lajin pesimäaika kestää lokakuusta marraskuulle. Laji on yksiavioinen. Koiras rakentaa kuppimaisen pesän tikuista, ruohoista, sammalista ja höyhenistä. Koiras voi rakentaa pesiä useaan paikkaan ja naaras valitsee mihin pesään munii. Naaras munii kahdesta neljään valkoista munaa, joissa on oliivinruskeita tai harmaita pilkkuja ja viiruja.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Paroaria coronata IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 16.2.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Robert S. Ridgely, Guy Tudor: Field Guide to the Songbirds of South America, s. 627. University of Texas Press, 2009. ISBN 978-0-292-71748-0 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 13.4.2010). (englanniksi)
- ↑ Jim Denny: The birds of Kaua'i, s. 80. University of Hawaii Press, 1999. ISBN 978-0-8248-2097-8 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 13.4.2010). (englanniksi)
- ↑ Red-crested Cardinal Bird Friends Of San Diego County. Viitattu 13.4.2010. (englanniksi)
- ↑ a b c Josef Lindholm: Biological profile - Red-crested Cardinal Riverbanks Zoo & Garden. Viitattu 13.4.2010. (englanniksi)