Lev Kassil
Lev Abramovitš Kassil (ven. Лев Абра́мович Касси́ль; 10. heinäkuuta (J: 27. kesäkuuta) 1905 Samaran läänin Pokrovskaja, nykyinen Engels – 21. kesäkuuta 1970 Moskova) oli venäläinen neuvostokirjailija. Suomeksi hänen nimestään on käytetty myös muotoa Leo Kassil.
Lev Kassil syntyi maalaislääkärin perheeseen. Hän opiskeli Moskovan yliopistossa ja työskenteli lehtimiehenä. 1920-luvun lopulla hän alkoi kirjoittaa lasten- ja nuortenkirjoja Vladimir Majakovskin vaikutuksesta. Pienoisromaanit Konduiitti (Konduit, 1929) ja Švambranija (1931) perustuvat kirjailijan omakohtaisiin kokemuksiin Venäjän vallankumouksen ajalta. Sankarin veli (Tšerjomys – brat geroja, 1938) luo ihanteellisen kuvan isovelistä haaveilevasta lastenkodin kasvatista. Minun kalliit poikani (Dorogije moi maltšiški, 1944) on omistettu lastenkirjailija Arkadi Gaidarille.[1] Maks Poljanovskin kanssa kirjoitettu, toisen maailmansodan nuoresta sankarista kertova Nuorimman pojan katu (Ulitsa mladšego syna, 1949) sai Stalin-palkinnon vuonna 1950.[2] Kirjan Pro žizn sovsem horošuju (”Kertomus oikein kunnon elämästä”, 1959) aiheena on tulevaisuuden kommunistinen yhteiskunta. Kassil tunnetaan myös urheiluaiheisista romaaneistaan kuten Vratar respubliki (”Tasavallan maalivahti”, 1937).[3]
Suomennettuja teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- A. Harry ja L. Kassil. Avaruuksien laiva (Potolok mira). Suom. O. Juonolainen. Petroskoi: Kirja, 1935.
- Jäätikkö-aavikko (Ldina-holodina). Petroskoi: Kirja, 1936.
- Konduiitti: viimeinen kertomus kymnaasista (Konduit). Leningrad: Kirja, 1935.
- Minun kalliit poikani: Kalastajalahden komandosit: kertoelma. Suom. Vuokko Ahveninen. Petroskoi: Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1948.
- Mustakirja eli konduiitti: viimeinen kertomus kymnaasista (Konduit). Suom. Kaisu-Mirjami Rydberg. Helsinki: Kansankulttuuri, 1957.
- L. Kassil, M. Poljanovski. Nuorimman pojan katu: kertoelma (Ulitsa mladšego syna). Suom. Irma Kapanen. Petroskoi: Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1954.
- Pienet budjonnyilaiset (Budjonyši). Petroskoi: Kirja, 1937.
- Sankarin veli (Tšeremyš, brat geroja). Suom. Eini Gran. Petroskoi: Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1955.
- Tulenarka lasti. Helsinki: Smia, 1946.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar. Tšast 1, s. 603–604. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006993-X
- ↑ Kasack, Wolfgang: Entsiklopeditšeski slovar russkoi literatury s 1917 goda, s. 346. London: Overseas Publications Interchange, 1988. ISBN 0-903868-73-3
- ↑ Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar. Tšast 1, s. 604. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006993-X
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Entsiklopedija Krugosvet: Lev Kassil (venäjäksi)
- Kratkaja literaturnaja entsiklopedija: Lev Kassil (venäjäksi)
|