Lettenin pumppuvoimalaitos
| Lettenin pumppuvoimalaitos
Lettens kraftverk |
|
|---|---|
| Valtio | Ruotsi |
| Sijainti | Torsby |
| Koordinaatit | |
| Rakentaminen alkoi | 1953 [1] |
| Sähköverkkoon | 1956 [2] |
| Valmistunut | 1957 [1] |
| Omistaja | Fortum [2] |
| Pato | |
| Nimi |
Letaforsdammen, Bograngsdammen [1] |
| Tyyppi | maapato |
| Vesistö | Götajoen vesistö |
| Joki tai koski | Lettan [2][a] |
| Valuma-alue | 136,44 km² [a] |
| Keskivirtaama | 2,1 m³/s [1] |
| Korkeus | 23 m (Leta.) &16 m (Bogran.) [1] |
| Pituus | 1,8 km (Leta.) &2,2 km (Bogran.) [1] |
| Juoksutusvirtaama | 60 m³/s [1] |
| Yläpuolinen patoallas | |
| Nimi | Letten |
| Pinta-ala | 15,5 km² [a] |
| Kokonaistilavuus | 0,165 km³ [1] |
| Sääntelytilavuus | 0,161 km³ [b][3] |
| Inaktiivinen tilavuus | 0,04 km³ |
| Syvyys | 23 m (suurin syvyys) [a] |
| Keskikorkeus | 346,1 m mpy. [a][1] |
| (330,0–348,9 m mpy.) | |
| Voimalaitos | |
| Tyyppi |
vesivoimalaitos, pumppuvoimalaitos, tunnelivoimalaitos |
| Käyttötarkoitus | vesivoima, säätövoima, säännöstely |
| Pudotuskorkeus | 191 m [1] |
| Rakennevirtaama | 26 m³/s [1] |
| Kapasiteetti | 36 MW [1][4][2] |
| Pumppausvirtaama | 18 m³/s [1] |
| Vuosittainen varastointi | 65 GWh [2][4] |
 Lettenin pumppuvoimalaitos |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Lettenin pumppuvoimalaitos sijaitsee Torsbyssa Värmlandissa Ruotsissa. Sen tehtävänä on pumppulaitoksena varastoida sähköenergiaa mekaanisesti varastoaltaaseen ja antaa tuottaville vesivoimalaitoksille niiden säätövoimaan lisää energiaa. Voimalaitoksen omistaa Fortum.[4][1][2]
Padot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Letten on padottu kahdelta sivulta, mutta muuten säännöstelty tekojärvi sijaitsee laaksossa. Tekojärven paikalla sijaitsi ennen pienempi Letten ja muutama lampi, jotka jäivät tekojärven alle sen vedenpinnan nousun aikana. Letaforsdammen on 1,8 kilometriä pitkä ja 23 metriä korkea maapato. Se tukkii järveltä sen luontaisen virtaaman Lettaniin eli Lettälveniin. Tällä padolla nostetaan järven vettä 330 metristä mpy., joka on ollut luontaisen järven keskikorkeus. Vesi voidaan nostaa 349 metriin mpy, mutta silloin vesi voisi alkaa virtaamaan länteen päin ellei sinne olisi rakennettu toinen pato Bograngsdammen. Se on tämä 2,2 kilometriä pitkä ja 16 metriä korkea maapato. Patorekisterissä Lettenin patot on merkitty sulkupadoiksi ilman säännöstelyportteja [5].[1]
Pumppuvoimala
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pumppuvoimalaitoksen tuotantotilat ovat kallioon louhitussa onkalossa, joka sijaitsee noin 1,3 kilometriä ennen Klarälvenin rantaa hieman joen vedenpinnan alapuolella. Tuotantotiloista lähtevä poistumistunneli tulee jokeen sen vedenpinnan alapuolella niin, että voimala voi pumppauksen aikana ottaa joesta vettä tunnelin kautta ja pumpata se ylös Letteniin. Lettenistä on louhittu noin 5 kilometriä pitkä vaakasuoraan kulkeva tunneli tuotantotilojen kohdalle, mistä alkaa noin 200 metrinen vino tulotunneli tuotantotilojen alle. Tulotunnelista vesi joutuu pumpputurbiinin spiraaliputkeen, jossa se pyörittää vesiturbiinia ja sähkögeneraattoria. Sama pumpputurbiini pystyy hyödyntämään alas tulevaa vettä sähköntuotannossa ja joesta tulevaa vettä pumppaustoiminnassaan. Moottorigeneraattorin toiminta muuttuu silloin generaattorista sähkömoottoriksi.[1]
Turbiini pystyy ottamaan vastaan vettä 26 kuutiometriä sekunnissa (m³/s) ja tuottamaan siitä sähköenergiaa 36 megawatin teholla. Kun turbiinin pyörimissuunta käänntetään ja aletaan pumppaamaan vettä ylöspäin, saadaan suurimmaksi virtaamaksi 18 m³/s. Voimalaitoksen vuosituotanto on ilmoitettu olevan 65 gigawattituntia. Ei ole tiedossa, sisältyykö tähän lukuun varastointienergiaa vai vesistön avulla tuotettua uutta energiaa, vaiko molemmat.[1]
Toimintaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lettenin pumppuvoimalaitos sijaitsee Klarälvenin vesistössä, joka laskee Karlstadissa Vänerniin. Klarälvenin sivujoki Lettan yhtyy Klarälveniin sen oikealta puolelta, mutta joen vapaa juoksu on padottu Lettanin luusuassa umpeen. Vettä päästetään järvestä voimalaitoksen läpi silloin, kun halutaan tuottaa sähköenergiaa. Päivisin tai muulloin silloin, kun sähköverkossa on tarjolla liikaa sähköä, yhtiö ostaa sitä halvempaan hintaan ja pumppaa vettä Klarälvenistä ylös Letteniin. Järven patovallit ovat niin korkealla, että järven tilavuutta voidaan kasvattaa luontaisesta määrästä 300 % [b]. Pumppuvoimalan toinen tehtävä on säädellä muidenkin Klarälven voimalaitoksien sähköntuotantoa. Sama toissijainen tehtävä on annettu Höljensin vesimoimalaitokselle, joka on toiminnaltaan säännöstelyvoimalaitos ja sijaitsee Klarälvenin latvoilla lähellä Norjan vastaista rajaa. Klarälvenin alajuoksulla sijaitsee kuusi jokivoimalaitosta, jotka saavat Lettenin voimalalta lisävettä: Krakerudin- (22 MW), Forshultin- (24 MW), Skymnäsin- (16 MW), Munkforsin- (33 MW), Dejeforsin- (20 MW) ja Forshagan vesivoimalaitos (7 MW).[3][4]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Asia on katsottu ruotsinkielisestä artikkelista sv:Letten, viitattu 15.4.2020
- ↑ a b Säännöstelykapasiteetti 300 % on tulkittu tarkoittavan lisäys järven aikaisempaan tilavuuteen. Silloin altaan tilavuus täytenä on jaettu neljällä ja kolme neljäsosa altaan tilavuudesta on laskennallista sääntelyvaraa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Ormann, Linda & Midböe, Finn: Lettens regleringsmagasin (PDF) esitelmä. 2017. SwedCOLD. Viitattu 15.4.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f Lettens kraftverk fortum.se. 2020. Fortum. Viitattu 15.4.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Göta älv - Klarälven (PDF) 2018. Energimyndigheten. Viitattu 15.4.2020. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d Klarälven-vesistö fortum.fi. 2020. Helsinki: Fortum. Viitattu 15.4.2020. (suomeksi)
- ↑ Svenskt dammregister (Nr 55, södra Sverige, ISSN 0283-7722) SMHI Hydrologi. 1994. Sveriges meteorologiska och hydrologiska institut. Viitattu 15.4.2020. (ruotsiksi)