Lete
| Lete | |
|---|---|
| Λήτη | |
| Sijainti | |
  Lete |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Dervéni, Oraiókastro, Thessaloniki, Keski-Makedonia |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Mygdonia |
Lete (m.kreik. Λήτη tai Λητή, Lētē) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Mygdoniassa nykyisen Kreikan alueella.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Oraiókastron kunnan alueella lähellä nykyistä Dervéniä.[4][5]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lete sijaitsi noin 11 kilometriä pohjoiseen nykyisestä Thessalonikista. Se oli rakennettu lähelle solaa, joka oli ainoa luonnollinen kulkutie Thermainlahden pohjukan tasangoilta Bolbe-järven alueelle. Samasta solasta nykyinen paikka on saanut nimen Dervéni, mikä on peräisin turkin kielen solaa tarkoittavasta sanasta.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lete sai Stefanos Byzantionlaisen mukaan nimensä siellä olleesta Letolle omistetusta temppelistä.[2] Kaupungin historiasta tiedetään vain vähän. Lete löi omaa babylonialaisen standardin mukaista hopearahaa arkaaisen kauden lopulla noin vuosina 530–480 eaa.[1][2] Makedonian valtakunnan osaksi kaupunki on tullut aikaisintaan klassisen kauden alussa vuoden 480 eaa. jälkeen.[1] Klassisen kauden lopulla leteläisiä tiedetään olleen Aleksanteri Suuren ratsuväessä.[2]
Lete on luetteloitu nykytutkimuksessa arkaaisen ja klassisen kauden polisten eli itsenäisten kaupunkivaltioiden joukkoon sillä perusteella, että monet seikat tukevat tällaista tulkintaa, vaikka sitä ei suoraan kutsutakaan polikseksi missään antiikin aikaisessa lähteessä. Tärkein tähän viittaava seikka on rahan lyöminen.[1][2][6] Erään noin vuodelle 119 eaa. ajoitetun piirtokirjoituksen mukaan kaupungilla oli tuohon aikaan oma neuvosto ja kansankokous.[2]
Kaupungin väestö koostui osaksi kreikkalaisista ja osaksi seudun paikallisesta ei-kreikkalaisesta väestöstä eli barbaareista.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Lētaīos (Ληταῖος).[3]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Leten paikalta on tehty raunio- ja muita löytöjä. Edellä mainittu politiikkaa käsittelevä piirtokirjoitus mainitsee Leten nimen, mikä on mahdollistanut kaupungin paikallistamisen.[2] Eräs löytö ovat Demeterille ja Korelle omistetun temppelin rauniot, joista on löydetty reliefejä ja piirtokirjoituksia.[2]
Muutoin merkittävimmät löydöt kaupungin paikalta ovat hautoja.[2] Löydettyjä hautausmaita on kaksi; toisen löydöt ajoittuvat 300-luvulle eaa. ja toisen 300–200-luvuille eaa.[1] 15. tammikuuta 1962 löydettiin kuusi koskematonta hautaa, joista löytyi paljon pronssi- ja hopeaesineitä, keraamisia, lasisia ja alabasterisia astioita sekä aseita, koruja, rahoja ja muita esineitä. Tunnetuimpia löytöjä ovat niin kutsuttu Dervénin krateeri, pronssinen krateeri, jonka koristelu liittyy Dionysoksen kulttiin, sekä hautaroviosta löydetty niin kutsuttu Dervénin papyrus, jonka teksti käsittelee orfilaista theogoniaa. Se on ainoa Kreikasta löydetty papyrus ja voi olla myös yksi vanhimmista tunnetuista, sillä se ajoitetaan 300-luvun eaa. puoliväliin.[2]
Dervénistä tehdyt löydöt ovat esillä Thessalonikin arkeologisessa museossa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”550. Lete”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c d e f g h i j k l Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”DHERVENI Macedonia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Smith, William: ”Lete”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Lete Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ Lete ToposText. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ Hansen, Mogens Herman: Index of characteristics that indicate polis status of 541 communities not explicitly called polis in Archaic and/or Classical sources Copenhagen Polis Centre. Arkistoitu 24.7.2011. Viitattu 4.10.2021.