Lepilemur jamesorum
| Lepilemur jamesorum | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Kädelliset Primates |
| Heimo: | Kärppämakit Lepilemuridae |
| Suku: | Lepilemur |
| Laji: | jamesorum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Lepilemur jamesorum |
|
 Levinneisyyskartta |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Lepilemur jamesorum on vain Manombon suojelualueella Madagaskarin kaakkoisosassa tavattava Lepilemur-suvun maki. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi.
Taksonomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lajin aikaisempi tieteellinen nimi oli Lepilemur jamesi[2] ja nykyinen Lepilemur jamesorum. Suvun Lepilemur-lajien asemasta on kiistelty. Lajin L. jamesorum asema omana lajinaan on kuitenkin ilmeisesti selvempi, kuin joidenkin muiden. Muita lajeja on määritelty geneettinen etäisyyden perusteella. Lajin L. jamesorum diploidin kromosomien määrä on 2n=26.[1]
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]L. jamesorum on Lepilemur-lajiksi suurikokoinen. Suppean määrän mittaustulosten mukaan sen paino on keskimäärin 780 grammaa. Ruumiin pituus on 319–355 mmm ja hännän pituus 279–315. Turkki on lyhyt ja sileä. Väritys on pääosin ruskea. Vatsapuoli on selkäpuolta vaaleampi. Päältä alas selkärankaa hännän juureen kulkee mustaa karvaa. Korvat ovat harmaat mustin reunoin. Korvien alla on vaalea läikkä. Naamassa on valkoinen tai harmaa naamiokuviointi. Häntä on ruskea ja hännänpää musta.[2]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lajia tavataan Manombon suojelualueella Madagaskarin kaakkoisosassa. Koko levinneisyysalueen kooksi on arvioitu noin 70 km², joskin sen levinneisyysalueen etelä- tai pohjoisrajaa ei tunneta tarkasti.[1]
Lajin elinympäristö käsittää alavien maiden kosteita sademetsiä. Kannan tiheys on Manombon erityissuojelualueella 45 yksilöä neliökilometrillä ja Manombon metsässä 23 yksilöä neliökilometrillä.[1]
Uhat ja suojelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt lajin Lepilemur jamesorum äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Koko tunnetun kannan koko vuonna 2010 oli 1 386 yksilöä. Kannan koko on laskussa.[1]
Lajin pääasiallisia uhkatekijöitä ovat elinympäristön häviäminen maatalouden takia, sekä metsästys. Laji kuuluu CITES-sopimuksen liitteeseen I.[1]
Vuonna 2018 arvioitiin, että tämä laji on maailman 25 uhanalaisimman apinalajin joukossa.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Andriamisedra, T.R., Ranaivoarisoa, F.N., Ratsimbazafy, J. & Louis, E.E.: Lepilemur jamesorum IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-2. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.12.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Nick Garbutt: Mammals of Madagascar : a complete guide, s. 118-119. Yale University Press, 2007. ISBN 978-0-300-12550-4 (englanniksi)
- ↑ Schwitzer, C., Mittermeier, R.A., Rylands, A.B., Chiozza, F., Williamson, E.A., Macfie, E.J., Wallis, J. and Cotton, A. (toim.).: Primates in Peril The World's 25 Most Endagered Primates. 2017. IUCN SSC Primate Specialist Group (PSG), International Primatological Society (IPS), Conservation International (CI), and Bristol Zoological Society, Arlington, VA.. Viitattu 13.12.2023.