Leonard Åström
Aksel Leonard ”Lenna” Åström (7. maaliskuuta 1883 Oulu – 16. toukokuuta 1939 Bryssel, Belgia) oli suomalainen diplomaatti.
Åströmin vanhemmat olivat merikapteeni Axel Mikael Åström ja Maria Åström. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun ruotsalaisesta lyseosta 1902 ja opiskeli Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian kandidaatiksi 1909 ja maisteriksi 1910.
Åström oli oululaisen sanomalehti Kalevan toimittajana ja osakkaana 1904–1906, kauppaoppilaitoksen opettajana Kotkassa 1910–1916 ja Tampereella 1916–1917 sekä Tampereen kauppakamarin asiamiehenä 1918. Hän toimi kauppa- ja teollisuushallituksen kauppaopetuksen ylitarkastajana 1919 ja ulkoasiainministeriön kauppapoliittisen osaston päällikkönä 1919–1921. Tämä jälkeen Åström oli lähettiläänä Washingtonissa 1921–1934 ja samalla lähettiläänä Havannassa 1929–1934. Viimeksi Åström oli lähettiläänä Haagissa ja Brysselissä 1938–1939. Hän ampui itsensä Brysselissä toukokuussa 1939.[1][2][3]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimellä L. Åström:
- Kauppamessun merkityksestä muualla ja meillä: alustus. Tampereen kauppakamari, Tampere 1918
- Painovapauden väärinkäyttö sosialistilehdissämme: yhteiskuntasielutieteellinen tutkielma. Eripainos Tampereen Sanomista. Tampere 1918
- Suomalaisten valtiollinen orienteeraus : suunnan muutos kansallinen kunnianasia. Valtiollisia päivänkysymyksiä 9. Edistysseurojen kustannus, Helsinki 1918
- Suomen kansan kuningasajatus: Suomen kansanvaltion luova henki. I, Valtiomuotokysymys järjestelykysymyksenä. Ahjo, Helsinki 1918
- Valtiollisia seikkailijoita: psykopatologista ja yhteiskuntasielutieteellistä valaisua punakaartiliikkeestä. Kirja, Helsinki 1918