Leokadija Kašperova
Leokadija Aleksandrovna Kašperova (ven. Леокадия Александровна Кашперова; 1872–1940) oli venäläinen säveltäjä.[1]
Kašperovan opettajia olivat Nikolai Solovjov (sävellys) ja Anton Rubinstein (piano).[2] Hän valmistui Pietarin konservatoriosta vuonna 1895 ja johti tässä yhteydessä oman Orvasi-kantaattinsa (sanat: Dmitri Merežkovski) esityksen. Seuraavien kahden vuosikymmenen aikana lähes kaikki hänen suurista teoksistaan kantaesitettiin ja julkaistiin. Vaikka Kašperovalla oli porvarillinen tausta, hän meni vuonna 1916 naimisiin oppilaansa, bolševikki Sergei Andropovin kanssa. Andropov järjesti pariskunnan lähdön Pietarista Venäjän vallankumouksen jälkeen,[1] ensin Kaukasukselle (1918) ja sitten Moskovaan.[2] Neuvostoaikana Kašperova esiintyi hyvin harvoin eikä hänen musiikkiaan enää julkaistu eikä esitetty. Hänen myöhäisromanttiset teoksensa eivät sopineet yhteen Neuvostoliiton vaalimien esteettisten käsitysten kanssa.[1] Hänen tuotantoonsa kuuluu esimerkiksi romanttisia lauluja, kamarimusiikkia ja sinfonisia teoksia.[2]
Kašperova sai aikanaan kansainvälistä suositoa muun muassa esiintymisellään Aeolian Hallissa vuonna 1907 sekä oman pianokonserttonsa esityksellä Berliinissä. Kahden vuoden ajan vuodesta 1899 Kašperova toimi Igor Stravinskyn pianonsoitonopettajana Pietarissa.[2] Hän oli myös Aleksandr Glazunovin ja Mili Balakirevin suosima tulkitsija.[1]
Kuolemanjälkeinen maine
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kašperova oli pitkään unohdettu hahmo, mutta on saanut uutta huomiota 2000-luvulla. City, University of Londonin tohtori Graham Griffiths aloitti Kašperovan elämän tutkimisen[1], kun tämän nimi oli tullut vastaan Griffithsin tehdessä tutkimusta kirjaansa Stravinsky's Piano: Genesis of a Musical Language varten. Useilla matkoillaan Pietariin ja Moskovaan Griffiths muun muassa löysi vuonna 2014 Kašperovan sinfonian vuodelta 1905. Kansainvälisenä naistenpäivänä 2018 sinfonia esitettiin BBC Radio 3:n konsertissa. Esitys oli osa hanketta, johon BBC Radio 3 osallistui tarkoituksenaan nostaa esiin unohdettujen naissäveltäjien töitä. Muut esiin tuodut naissäveltäjät olivat Marianna Martines, Florence Price, Augusta Holmès ja Johanna Müller-Hermann.[3]
Griffiths löysi tutkimustensa aikana myös lukuisia julkaisemattomia sävellyksiä, jotka ovat todennäköisesti salassa laadittuja töitä Kašperovan kahden viimeisen elinvuosikymmenen ajalta.[1]
Vuonna 2018 Boosey & Hawkes ilmoitti kustantavansa Kašperovan sävellyksiä.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Forgotten Women: International Women's Day in Russia, 1917 (Arkistoitu – Internet Archive) Art and Humanities Research Council
- ↑ a b c d e B&H publishes works by Russian female composer Boosey & Hawkes
- ↑ Forgotten composer’s symphony performed for first time in 100 years thanks to City researcher City University of London
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
