Leo Saressalo

Leo Anton Saressalo, entinen Skippari (23. syyskuuta 1921 Virolahti – 2. marraskuuta 1983) oli suomalainen upseeri, joka toimi Pohjan prikaatin komentajana.

Saressalon vanhemmat olivat vääpeli Anton Saressalo ja Eeva-Liisa Mässeli. Hän oli naimisissa vuodesta 1942 Ellen Matilda Holmbergin kanssa. Perheen neljästä lapsesta Jussi Saressalosta (s. 1947) tuli isänsä tapaan eversti ja myös Saressalon vanhempi veli Olli Saressalo (s. 1919) oli eversti.

Saressalo tuli ylioppilaaksi Haminan yhteislyseosta 1940 ja suoritti varusmiespalveluksen samana vuonna Uudenmaan rakuunarykmentissä. Talvisotaan hän osallistui Viipurinlahdella. Jatkosodassa Saressalo palveli vänrikkinä Jalkaväkirykmentti 58:n nuorempana upseerina 1941 ja komppanian päällikkönä 1941–1944. Hän haavoittui Kaalamossa 1941. Kadettikoulun 25. kadettikurssin Saressalo suoritti kahdessa jaksossa, alkuvuonna 1941 ja loppuvuonna 1945. Komppanianpäälliköksi Jalkaväkirykmentti 9:ään hän tuli 1944.

Sotien jälkeen Saressalo toimi Jalkaväkirykmentti 9:n koulutus- ja järjestelyupseerina ja aliupseerikoulun johtajana aina vuoteen 1956 asti. Hän toimi myös Pääesikunnan koulutusosaston toimistoesiupseerina 1958–1963, 3. Divisioonan esikunnan toimistopäällikkönä 1963–1965, Uudenmaan rakuunapataljoonan komentajana 1966–1968, Pohjan prikaatin komentajana 1968–1971 Björn Kontiopään jälkeen, Etelä-Suomen sotilasläänin esikunnan päällikkönä 1971–1974 sekä Pääesikunnan koulutusosaston päällikkönä 1974–1977 ja koulutusosaston erityistehtävissä 1977–1981. Saressalo erosi aktiivipalveluksesta vuonna 1981.