Leo Karjagin
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Syntymäaika | 31. lokakuuta 1911 | ||
| Kuolinaika | 11. joulukuuta 2003 (92 vuotta) | ||
| Pelipaikka | tukimies | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 1930–1944 | HIFK | 133 | (14) |
| Maajoukkue | |||
| 1932–1943 | Suomi | 17 | (2) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | |||
Leo Karjagin (31. lokakuuta 1911 – 17. joulukuuta 2003) oli suomalainen jalkapalloilija, joka päätti pelaajauransa kauden 1943–44 jälkeen. Pelipaikaltaan hän oli tukimies. Karjaginin veljet Frans Karjagin ja Alexander Karjagin olivat myös jalkapalloilijoita.
Karjagin edusti koko uransa ajan HIFK:ta. Hän voitti seurassa Suomen mestaruuden 1930, 1931, 1933 ja 1937. Karjagin pelasi A-maajoukkueessa 17 maaottelua vuosina 1932–1943.[1]
Karjagin pelasi myös jääpalloa maajoukkueessa ja HIFK:ssa, jossa hän saavutti viisi mestaruutta. Karjagin edusti Suomea kaikkiaan neljässä A-maaottelussa ja kuudessa B-maaottelussa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kanerva, Juha yms.: Jalkapallon pikkujättiläinen, s. 405. WSOY, 2003. ISBN 951-0-27037-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vuorinen, Juha & Kasila, Markku: Pelimiehet - Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930-2006, s. 121. Suomen Urheilumuseosäätiö, 2007. ISBN 978-952-99075-9-5