Leo Honkala
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Honkala suunnilleen vuonna 1952. | |||
Maa:  Suomi
| |||
| Miesten kreikkalais-roomalainen paini | |||
 Olympialaiset
| |||
 Pronssia |
Helsinki 1952 | 52 kg | |
Leo Ilmo Honkala (8. tammikuuta 1933 Oulu – 17. toukokuuta 2015 Oxelösund, Ruotsi[1][2][3]) oli suomalainen painija, painivalmentaja ja olympiamitalisti. Hän on ainoa olympiamitalin henkilökohtaisessa lajissa oululaisena voittanut (muutti vuonna 1954 Tampereelle) urheilija.[4]
Suomessa asuessaan poliisina työskennellyt Honkala edusti Oulun Pyrintöä, Oulun Poliisi-Urheilijoita ja Tampereen Poliisi-Urheilijoita.
Painijana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Honkala valittiin 19-vuotiaana Suomen edustajaksi Helsingin 1952 olympialaisiin kreikkalais-roomalaisen painin kevyimmässä eli 52 kilon sarjassa. Kisoihin valmistautuessaan hän sai keripukin, jota hoidettaessa hänen painonsa nousi 60 kiloon. Niinpä hänen viimeinen valmistautumisviikkonsa kului laihduttaessa.
Ensimmäisessä olympiaottelussaan ”Lelle” Honkala voitti Saaria edustaneen Ziemmerin selätyksellä. Toisessa ottelussa hänet tuomittiin pistein 1–2 hävinneeksi Saksan Weberille, mutta vastalauseen jälkeen numerot kääntyivät suomalaisen voitoksi. Egyptin Fawzysta Honkala sai työvoiton mutta kärsi työhäviön Neuvostoliiton Boris Gurevitšille. Viimeisessä ottelussa Italian Ignazio Fabraa vastaan yksi pistetuomareista näytti jo italialaisen menneen selälleen, mutta mattotuomari ei yhtynyt näkemykseen, ja lopulta ottelu päättyi Fabran voittoon. Honkala sai pronssia.
Vuonna 1953 Honkalan olkapää meni ensimmäisen kerran sijoiltaan, ja kun seuraavina vuosina tehdyt kaksi leikkausta eivät parantaneet olkapäätä, lopetti Honkala uransa. Ainoan Suomen mestaruutensa hän voitti uransa loppuhetkillä vuonna 1956 Jämsässä.
Elämä urheilijanuran jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Honkala muutti 1960-luvun puolivälissä Ruotsiin ja jatkoi siellä seuravalmentajana siviilityönsä ohessa. Vuonna 1974 hän siirtyi Ruotsin Painiliiton valmentajaksi ja kouluttajaksi, ja vuosina 1980–1985 hän toimi liiton päävalmentajana[5].
Honkala kilpaili voimanostossa ikämiesvuosinaan. Marraskuussa 2006, 73-vuotiaana, hän tunnusti käyttäneensä anabolisia steroideja ennen kesän 2006 veteraanien voimanoston EM-kisoja.[5]
Honkala löydettiin kuolleena kotoaan 17. toukokuuta 2015.[2]
Saavutuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Olympiapronssia Helsinki 1952 (kreikkalais-roomalainen paini, sarja 52 kg)
- SM-kultaa 1956 ja -hopeaa 1954 (kreikkalais-roomalainen paini, sarja 57 kg)[6]
- SM-hopeaa 1954 ja -pronssia 1953 (vapaapaini, sarja 57 kg)[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rinne, Pekka (toim.): Kultaa, kunniaa, kyyneleitä, III osa, s. 359–363. Pohjanlahden Kustannus Oy, 1980. ISBN 951-95416-5-9
- Leo Honkala Bio, Stats and Results (Arkistoitu – Internet Archive) Olympics at Sports-Reference.com (englanniksi)
- Honkala, Leo Ilmo (FIN) International Wrestling Database (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Olympics at Sports-Reference.com
- ↑ a b Frank Andersson: Leo Honkala har avlidit – blev 82 18.5.2015. Aftonbladet. Viitattu 18.5.2015. (ruotsiksi)
- ↑ Painin olympiamitalisti Leo Honkala kuollut 18.5.2015. Turun Sanomat. Viitattu 18.5.2015.
- ↑ http://www.ouka.fi/aikamatkaoulu/lisatiedot/urheilu.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b http://www.mtv3.fi/urheilu/muutlajit/uutiset.shtml/arkistot/muutlajit/2006/11/482404
- ↑ http://tulpaini.fi/sm.htm
- ↑ http://tulpaini.fi/svp.htm
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Muut | |
