Lennart Simons
Lennart Simons | |
---|---|
Lennart Simons vuonna 1955. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Jakob Lennart Simons |
Syntynyt | 25. syyskuuta 1905 Vöyri |
Kuollut | 9. joulukuuta 1986 (81 vuotta) Helsinki |
Koulutus ja ura | |
Tutkimusalue | Fysiikka ja ydinfysiikka |
Jakob Lennart Simons (25. syyskuuta 1905 Vöyri – 9. joulukuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen fyysikko.[1] Hän väitteli tohtoriksi vuonna 1936 Helsingin yliopistossa aiheenaan Ramanin spektroskopia ja jatkoi opintojaan Kööpenhaminassa Niels Bohrin johdolla.[2] Hän hoiti Helsingin yliopiston fysiikan ruotsinkielistä professuuria vuodesta 1941 erikoisalanaan ydinfysiikka.[3] Hänet kutsuttiin Suomen Tiedeseuran jäseneksi vuonna 1942[4] ja kunniajäseneksi vuonna 1980[5]. Hänen ansiostaan Suomeen rakennettiin maan ensimmäinen hiukkaskiihdytin, Van de Graaff -tyyppinen lineaarikiihdytin.[2] Simons jäi virastaan eläkkeelle vuonna 1972.[1]
Simonsin tuotantoon kuuluu mm. väitöskirja Über die Polarisation der Ramanlinien einiger organischen Substanzen ja oppikirja Fysiikka korkeakouluja varten.
Lennart Simonsin poikia ovat biokemian professori Kai Simons ja maisema-arkkitehtuurin professori Tom Simons.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 678. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
- ↑ a b Markkanen, Tapio: ”Simons, Lennart (1905–1986)”, Suomen kansallisbiografia, osa 8, s. 38–39. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 7, p. 1470. Otava 1966.
- ↑ Societas Scientiarum Fennica Årsbok – Vuosikirja 1941 – 1942, s. 42. Suomen Tiedeseura, 1942.
- ↑ Societas Scientiarum Fennica Årsbok – Vuosikirja LVIII 1980, s. 45. Societas Scientiarum Fennica, 1980. ISSN 0371-2885
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Simons, Lennart hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)