Lena Meriläinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lena Meriläinen
Lena Meriläinen (vas.) yhdessä Olli Tolan kanssa
Lena Meriläinen (vas.) yhdessä Olli Tolan kanssa
Henkilötiedot
Syntynyt19. toukokuuta 1954 (ikä 70)
Helsinki
Näyttelijä
Aktiivisena 1976–
Merkittävät roolit Eeva Mäkimaa
(Kotikatu)
Lenita Pakkala
(Syke)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Lena Reija Meriläinen (s. 19. toukokuuta 1954 Helsinki)[1] on suomalainen näyttelijä, joka on tullut tunnetuksi erityisesti roolistaan Kotikatu-sarjan Eeva Mäkimaana ja Syke-sarjan Lenita Pakkalana.

Lena Meriläinen aikoi äitinsä Ruth Matson tavoin tanssijaksi ja opiskeli alaa myös Lontoossa, kunnes totesi kehonrakenteensa olevan ammattiin vääränlainen. Jo lapsena Tampereen Työväen Teatterin avustajarooleissa toiminut Meriläinen valmistui Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselta 1977[2][3]. Tämän jälkeen hän oli kiinnityksellä Turun kaupunginteatterissa vuosina 1977–1986 ja Tampereen Työväen Teatterissa 1986–1996. Hänen läpimurtorooleihinsa kuului Julia Jotaarkka Pennasen ohjaamassa Romeossa ja Juliassa, joka sai ensi-iltansa Turussa joulukuussa 1980. Romeona nähtiin Juha Muje. Näytelmää esitettiin 89 kertaa ja se sai lähes 50 000 katsojaa.[4]

Meriläinen on näytellyt muun muassa televisiosarjoissa Rauta-aika (1982) Pohjolan tyttären roolissa, TV1:n sarjassa Kotikatu (1995–2012) Eeva Mäkimaan roolissa sekä sairaalasarjassa Syke (2014–) Lenita Pakkalan roolissa. Teatterin ja televisiosarjojen lisäksi hän on näytellyt kotimaisissa elokuvissa. Vuonna 1987 Meriläisellä oli Malviinan osa televisioelokuvassa Niskavuoren nuori emäntä.

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lena Meriläinen on säveltäjä Usko Meriläisen ja tanssija Ruth Matson tytär.[5] Meriläisen puoliso on teatteriohjaaja ja televisionsarjojen tuottaja Olli Tola.[6] Pariskunta avioitui vuonna 1998.[7] Lena Meriläisellä on edellisestä avioliitosta tytär[8], joka asui lapsuutensa isänsä kanssa.[9]

Näyttelijäntöiden lisäksi Meriläinen tarjoaa toiminimensä turvin liikuntapalveluja, esiintymistä, konsultointia ja opetusta. Hän toimii myös Pilates-ohjaajana.[10]

Teatterirooleja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1979: Svejk II maailmansodassa, Turun kaupunginteatteri – Kati[11]
  • 1979: Maailman laidalla, Turun kaupunginteatteri – Armi[12]
  • 1980: Romeo ja Julia, Turun kaupunginteatteri – Julia[13]
  • 1981: Suomen Herttua Juhana ja Neiti Kaarina, Turun kaupunginteatteri – Kaarina[14]
  • 1981: Pessi ja Illusia, Turun kaupunginteatteri – Illusia[15]
  • 1981: Lauluja Faidralle, Turun kaupunginteatteri – Aricia [16]
  • 1984: Virran viemä, tuulen tuoma, Turun kaupunginteatteri – palvelijatar[17]
  • 1987: Suljetut ovet, Impulssi-ryhmä[18]
  • 1988: Anna Karenina, Tampereen Työväenteatteri[19]
  • 1991: Turmiolan Tommi, Tampereen Työväenteatteri – äiti / tarjoilija[20]
  • 1997: Kaljaa, lätkää, rakkautta, Ravintola Nyyrikki[21]
Vuosi Elokuva Rooli
2000 Hylätyt talot, autiot pihat Liisa Jurvanen
2001 Perinteinen 60 km äiti
2003 Hymypoika Samin äiti
2008 Blackout Hanna Kajaste
2012 Härmä Välitalon emäntä
2018 Veljeni vartija psykiatri
2021 Syke-elokuva: Hätätila Lenita Pakkala
Syke: Särkynyt sydän
Vuosi Elokuva Rooli
1976 Kaksi ruplan rahaa tyttö
1977 Joki-Jussin pojat
Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet Sinikka
1982 Rauta-aika Pohjolan tytär
Suomi vaarassa konsulentti Diana Digital
1983 Köyhyydestä kurjuuteen Laila
Suomalaisia tähtihetkiä
Koettakaa vedellä, vastasi palopäällikkö murretutkija
1986 Huh hellettä! Terhi Aholampi
1987 Pintaliitäjät
Niskavuoren nuori emäntä Malviina Multia
1989 Pentti Haanpää Paavolaisen nainen
Saastamoisen poika Sanna Tunturi
Katso naamion taa Kristiina Andersson
1990 Aaveita ja valkoisia valheita
1991 Matkalaukkukostaja Marjatta Hujanen
1993 Jäähyväiset rakkaimmalle Taina Sipilä
1995–2012 Kotikatu Eeva Mäkimaa (o.s. Virtanen)
2002 Jatulintarha Jaana
2010 Hiphop Hamlet Raija
2014– Syke Lenita Pakkala
2018 Keisari Aarnio Sirkka Koskiranta-Niemi
Ivalo Satu Kela
  1. Seppälä, Riitta & Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993, s. 294. Helsinki: Tammi, 1993. ISBN 951-31-0236-X
  2. Kytölä, Laura: Pitkään Lena Meriläistä kutsuttiin kaupungilla Eeva Mäkimaaksi. (70-vuotishaastattelu.) Helsingin Sanomat, 17.5.2024. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 18.5.2024.
  3. Joki-Jussin pojat, oppilastyö Tampereelta. Helsingin Sanomat, 17.5.1977, s. 39. Näköislehti (maksullinen).
  4. Ilona / Esityshaku / Romeo ja Julia ILONA-tietokanta. Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo. Viitattu 13.4.2023.
  5. Tältä Lena Meriläinen näytti nuorena tanssijana – katso kuvat vuosien varrelta! Ilta-Sanomat. 9.2.2016. Arkistoitu 31.10.2016. Viitattu 31.10.2016.
  6. Pamela Tola ja Lena Meriläinen: "Ei ole asioita, joista emme voisi puhua" Me naiset. Viitattu 13.1.2014.
  7. Näyttelijä Lena Meriläinen: Avioliittoni on välillä ihan levällään MTV Viihde. 3.10.2012. Arkistoitu 24.4.2014. Viitattu 24.4.2014.
  8. Jokinen, Juha Veli: Lena Meriläinen: Ikäkriisi toi syrjähypyt Iltalehti. 1.3.2007. Viitattu 24.4.2014.
  9. Liisa Talvitie: Lena Meriläisen 40 vuotta kestäneessä liitossa on pystytty puhumaan kaikesta, mutta yhdestä asiasta Lena vaikeni pitkään – ”Häpesin hirveästi” Ilta-Sanomat. 12.2.2023. Viitattu 12.2.2023.
  10. Kotikadun Eevasta tuli yrittäjä Kauppalehti. Arkistoitu 13.1.2014. Viitattu 13.1.2014.
  11. (kuva ja kuvateksti vas. ylh.). Helsingin Sanomat, 21.2.1979, s. 22. Näköislehti (maksullinen).
  12. Maailman laidalla. Helsingin Sanomat, 1.10.1981, s. 24. Näköislehti (maksullinen).
  13. Niemi, Irmeli: Raisu ja lämmin 80-luvun Romeo ja Julia. Helsingin Sanomat, 20.2.1980, s. 18. Näköislehti (maksullinen).
  14. Juhana-herttuan ensi-ilta Turussa. Helsingin Sanomat, 4.5.1979. Näköislehti (maksullinen).
  15. Pessi ja Illusia lapsille Turussa. Helsingin Sanomat, 31.1.1981, s. 21. Näköislehti (maksullinen).
  16. Kantaesitys Turussa. Helsingin Sanomat, 24.04.1981, s. 27. Näköislehti (maksullinen).
  17. Kajava, Jukka: Joutsenlaulu kureliiveissä. Helsingin Sanomat, 13.4.1984, s. 24. Näköislehti (maksullinen).
  18. Kajava, Jukka: Palavaa Sartrea, nukuttavaa performancea. Helsingin Sanomat, 13.8.1987, s. 22. Näköislehti (maksullinen).
  19. Hakutulos 'leena (sic) meriläinen', Ilona-esitystietokanta, Teatterin tiedotuskeskus. Haettu 8.5.2024.
  20. Kajava, Jukka: Turmio liippaa likeltä. Turmiolan Tommin arvoanarkia sammuu matkansa varteen. Helsingin Sanomat, 17.11.1991, s. 20. Näköislehti (maksullinen).
  21. Harju, Hannu: Ravintolateatterin länikuinen menu kaipaa uudistamista. Helsingin Sanomat, 14.10.1997, s. 30. Näköislehti (maksullinen).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä näyttelijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.