Lejos
| Lejos Oy | |
|---|---|
 |
|
| Tunnuslause | Kartalla suomalaisten mausta |
| Yritysmuoto | perheyritys |
| Perustettu | 1921 |
| Perustaja | John Flinkenberg, Paul Leonhard ja Erik Juuranto |
| Toimitusjohtaja | Oskar Lindroos[1] |
| Kotipaikka | Espoo[2] |
| Toiminta-alue | Suomi, Viro |
| Toimiala | Tukkukauppa |
| Tuotteet | elintarvikkeet |
| Liikevaihto | 63,1 milj. euroa (2022)[2] |
| Liikevoitto | 4,5 milj. euroa (2022)[2] |
| Tilikauden tulos | 0,1 milj. euroa (2022)[2] |
| Henkilöstö | 41 (2022)[2] |
| Emoyhtiö | Juuranto-yhtiöt |
| Omistaja | Kaius Juuranto ja Helena Juuranto-Perttunen[1] |
| Kotisivu | www.lejos.fi |
Lejos Oy on suomalainen elintarvikealan tukkuliiketoimintaan keskittyvä perheyritys, joka tuo maahan, markkinoi ja myy vähittäiskauppiaille päämiestensä tuottamia elintarvikkeita.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
John Flinkenberg ja Paul Leonhard[1] perustivat yhtiön Viipurissa vuonna 1921 nimellä Oy Flinkenberg & Leonhard Ab.[4] Yhtiö alkoi maahantuoda Van Houtenin kaakaojauhetta Hollannista jo samana vuonna.[5] Vuonna 1922 Erik Johansson (myöhemmin Juuranto) tuli yritykseen mukaan.[1] Juuranto oli kielitaitoinen ja hyvä solmimaan päämiessuhteita.[6]
1930-luvulla Lejos alkoi tuoda teetä Japanista.[6] Kun alkoholin kieltolaki päättyi vuonna 1932, Suomeen tuotiin Highland Queen -viskiä ja Napoleon-konjakkia. SunSweet-luumut tulivat yhtiön valikoimiin vuonna 1934.[1] Yhtiö toi maahan myös banaaneita, appelsiineja ja viinirypäleitä.[6]
Talvisodan jälkeen yritys jaettiin. Juurannon suvun omistukseen siirtyneen osan nimeksi tuli Lejos Oy[1] vuonna 1940. Yritys muutti Helsinkiin.[4] Sana lejos on espanjaa ja tarkoittaa kaukana tai kauas, mutta sitä nimen valitsijat eivät tienneet.[1] Juuranto toimi sekä Lejosin että Kaukohuolinta Oy:n toimitusjohtajana vuosina 1942–1960[7] ja vuodesta 1947 lähtien myös Islannin pääkonsulina.[1] Erik Juurannon pojat Kurt ja Kai toimivat isänsä jälkeen myös Islannin konsuleina, samoin kuin hänen puolisonsa Mona-Lisa Juuranto.[1]
Ensimmäisen raakakahvilastin Lejos toi Brasiliasta vuonna 1946. Parhaimmillaan yhtiö välitti 30 prosenttia Suomen raakakahvista.[5]
Lejos oli myös ensimmäinen, joka toi sota-ajan säännöstelyn jälkeen Suomeen eteläafrikkalaisia appelsiineja.[6] 1950-luvulla appelsiineja tuotiin myös Espanjasta ja Israelista.[1]
Vuonna 1962 Lejos alkoi maahantuoda Sun-Maid-rusinoita.[5]
Lejos Oy:n johtajat Kurt ja Kai Juuranto perustivat vuonna 1965 äänitysstudio Finnvoxin. Sen Lejos omisti 1980-luvun lopulle saakka, kunnes siitä tuli itsenäinen yhtiö.[8] Finnvox on Suomen vanhin edelleen toimiva äänitysstudio.[9]
1960–1970-luvuilla Lejos alkoi tuoda elintarvikkeiden lisäksi myös lääkkeitä, tekstiileitä, käyttötavaraa, kemian alan tuotteita[5] ja puutavaraa.[1] Lejos alkoi tuoda kiivejä Uudesta-Seelannista 1970-luvulla.[6]
Vuonna 1985 suomalaisille annettiin ensimmäinen sokeripalassa Lejoksen hankkima poliorokote.[1] Raakakahvin välittäminen suomalaisille paahtimoille loppui 1980-luvun puolivälissä, jolloin ne alkoivat hankkia raaka-aineensa itse. Eteläafrikkalaisista appelsiineista luovuttiin apartheidin vuoksi.[5] Weberin grillien maahantuonti aloitettiin, mutta niistä luovuttiin, sillä paljastui, että ne olivat suomalaisille liian kalliita.[1]
Vuonna 2001 Juuranto-konserniin kuului muovi- ja elintarvikealan tuotteita maahantuovan Lejosin lisäksi, mainontaa suunnitteleva Goodwill ja kansainväliseen huolintaan ja kuljetuksiin keskittynyt Kaukohuolinta.[10]
Vuonna 2005[1] Lejos otti valikoimiinsa Kitchen Joy -thaikuutiot.[6]
Vuonna 2020 Lejos teki ennätystuloksen, ja sen liikevaihto kasvoi edellisvuoden 41,2 miljoonasta eurosta lähes 48,7 miljoonaan euroon. Yhtiö siirtyi matriisiorganisaatioon ja perusti uuden New business -yksikön, joka keskittyy uusien tuotteiden lanseeraukseen edelläkävijäkohderyhmille.[11]
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2021 Juuranto-yhtiöillä oli 70 työntekijää, joista 40 työskenteli Lejoksella. Konserniin kuului myös pakkausmateriaaleja kaupalle ja teollisuudelle valmistava Ki-Sal Oy sekä espoolainen Heinäksen tila.[1] Lejos toimii myös Virossa.[12]
Yli satavuotiaan perheyrityksen toiminnassa on mukana jo neljännen polven edustajia.[13]
Vuonna 1975 Juuranto-Yhtiöt oli mukana perustamassa liikematkoihin keskittyvää Kohdematkat-matkatoimistoa.[1] Joulukuussa 2001 Kohdematkat osti MatkaKalevan.[14] Yhtiöistä syntyi Kaleva Travel,[15] joka myytiin vuonna 2011 yhtiökumppani Carlson Wagonlit Travel -yhtiölle.[16]
Tuotemerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Historiansa aikana Lejos on tuonut Suomeen esimerkiksi jauhoja, pähkinöitä, omenoita, suolaa ja Samsoniten matkalaukkuja, mutta nykyisin se on keskittynyt elintarvikkeisiin.[5] Lejos tarjoaa edustamilleen päämiehille myynti-, markkinointi- ja logistiikkapalveluita.[11] Päämiehiä sillä on 20 maassa.[13] Lejos toimittaa tuotteita päivittäistavarakaupoille, tukkukauppiaille, kioski- ja huoltoasemaketjuille, hotelli- ja ravintolaketjuille, henkilöstöravintoloille, Duty Free -myymälöille sekä elintarviketeollisuuteen.[13]
Vuonna 2022 Lejosin edustamia tuotemerkkejä olivat:[17][1]
|
|
|
|
Tunnustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lejos on osallistunut Great Place to Work -kilpailuun useana vuonna, esimerkiksi vuonna 2018 se sijoittui sarjassaan kuudenneksi[18] ja vuonna 2020 neljänneksi.[13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Riitta Saarinen: Eksoottisia herkkuja kaukomailta Perheyritys-lehti 4/2021. Viitattu 12.4.2022.
- ↑ a b c d e Lejos Oy - taloustiedot www.finder.fi. Viitattu 17.4.2024.
- ↑ Etusivu Lejos. Viitattu 12.4.2022.
- ↑ a b Juuranto-rahasto – Siirtomaatavaroilla kulttuuria tukemaan Rahaston esite. Suomen kulttuurirahasto. Viitattu 12.4.2022.
- ↑ a b c d e f HS Espoo | Erik Juuranto keksi alkaa tuoda Suomeen Van Houtenin kaakaota 1921 – Sittemmin Lejos oy on yrittänyt myydä suomalaisille jopa Rolls Roycen lentokonemoottoreita Helsingin Sanomat. 12.5.2019. Viitattu 12.4.2022.
- ↑ a b c d e f Tiesitkö? Tällä tavalla monet hittiruoat ovat päätyneet Suomeen: "Pyydettiin vaivihkaa takahuoneeseen maistamaan..." mtvuutiset.fi. 18.3.2021. Viitattu 12.4.2022.
- ↑ Juuranto, Erik Valdemar Porvarillisen Työn Arkisto. Viitattu 12.4.2022.
- ↑ Hannamari Ahonen: Teollisuusalueella sijaitsevaa Suomen ”Abbey Roadia” johtava Risto Hemmi on suomalaisen musiikin merkittävimpiä taustavaikuttajia – Hänen kädenjälkensä kuuluu, kun avaat radion Aamulehti. 12.1.2020. Viitattu 21.4.2022.
- ↑ Finnvox, historiikki finnvox.fi. Viitattu 9.8.2014.
- ↑ Hanna Säntti: Finnair saa vahvan haastajan Talouselämä. Viitattu 21.4.2022.
- ↑ a b Sanna Sommers: Kun tuotteen lanseeraus menee pieleen, Lejoksella pidetään hautajaiset – viimeksi kuopattiin terveellinen lastenruoka: ”Se oli kivulias prosessi” Kauppalehti. Viitattu 22.4.2022.
- ↑ Distribution services for the foodstuff market in Estonia Lejos Eesti OÜ. Viitattu 12.4.2022. (englanti)
- ↑ a b c d Olemme Suomen 4. paras työpaikka - lue miksi! Lejos. 25.5.2020. Viitattu 22.4.2022.
- ↑ Kohdematkat ostaa MatkaKalevan mtvuutiset.fi. 3.12.2001. Viitattu 21.4.2022.
- ↑ Riitta Korhonen: He ovat liikematkailun ykkösleidit Talouselämä. Viitattu 21.4.2022.
- ↑ Yhteistyökumppani osti Kaleva Travelin Yle Uutiset. 7.2.2011. Viitattu 21.4.2022.
- ↑ Tuotteet Lejos. Viitattu 12.4.2022.
- ↑ Kiittämällä ja kehumalla lisätehoja työhön perheyritys.fi. Viitattu 21.4.2022.