Lehtoviinihapero
| Lehtoviinihapero | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Elinvoimainen |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Russulales |
| Heimo: | Haperot ja rouskut Russulaceae |
| Suku: | Haperot Russula |
| Laji: | pubescens |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Russula pubescens |
|
Lehtoviinihapero (Russula pubescens) on haperolaji. Sen lakki on 4–12 senttimetriä leveä. Lakki on väriltään viininpunainen tai punaruskea ja pinnaltaan epätasainen ja reunasta uurteinen. Lakin keskusta on reunoja vaaleampi ja vihertävä.[2] Pintakelmu on osittain nyljettävissä. Heltat ovat aluksi valkoisia ja myöhemmin kellertäviä. Itiöpöly on keltaista. Malto on valkoista, mutta se muuttuu leikkauspinnalta punertavaksi tai haamaaksi. Jalka on 4–10 senttimetriä pitkä ja valkoinen. Sienen maku on mieto, ja se on hyvä ruokasieni. Lehtoviinihapero kasvaa koko Suomessa lehdoissa, sekametsissä ja tunturikoivikoissa. Se on koivun juurisieni. Kasvuaika on elokuusta syyskuuhun. Laji on luokiteltu Suomessa elinvoimaiseksi.[3]
Lehtoviinihapero muistuttaa viinihaperoa. Lehtoviinihaperon erottaa viinihaperosta epätasaisen, uurteisen ja keskustasta vaaleamman lakin avulla.[2][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ MycoBank Viitattu 9.8.2020.
- ↑ a b Korhonen, Jarkko & Penkkimäki, Pirjo: Suuri suomalainen sienikirja, s. 78. Readme.fi, 2018. ISBN 978-952-321-727-0
- ↑ a b Salo, Pertti & Niemelä, Tuomo & Salo, Ulla: Suomen sieniopas, s. 78. Kasvimuseo, 2006. ISBN 951-0-30359-3