Lehtisten kartano
Lehtisten kartano sijaitsee Mietoisissa Mynäjoen varrella.[1][2]
Kartanon ensimmäinen tunnettu omistaja oli 1583 kuollut valtaneuvos Herman Pietarinpoika Fleming. Fleming osti vuonna 1575 seitsemän maatilaa Tiirolan, Uhlun ja Rantavakkisten kylistä ja yhdisti tilat omistamaansa Kaskistenkartanoon antaen näin syntyneelle kartanolle nimen Lechtis. Hänen poikansa Klaus Hermaninpoika Fleming rakennutti Lehtisten harmaakivilinnan 1500-luvun lopulla. Linna tuhoutui tulipalossa 1600-luvun puolivälissä. 1650-luvulla paikalle rakenenttiin uusi kolmikerroksinen ja kolmitorninen linna, joka tuhoutui myös tulipalossa 1700-luvulla. Linnasta on nykyisin jäljellä harmaakivikellareita ja raunioita. 1700-luvulla rakennettiin uusi päärakennus, joka sekin tuhoutui tulipalossa 1820.[3][2][4]
1600-luvulla kartanon omisti Henrik Klaunpoika Fleming, joka rakennutti 1641-1643 Mietoisten kirkon. Kartano joutui 1668 naimakaupan kautta Lauritsa Creutz nuoremmalle ja myöhemmin kartano siirtyi Creutzin suvulta Lybecker-suvulle, joka omisti kartanon 1800-luvun alkuun saakka. Myöhemmin kartanon omistajaia ovat olleet luutnantti Karl Gustaf Tollett 1830–1850, majuri Gustaf Jack 1850–1873, patruuna Oskar Mellqvist, tilanomistaja Sahlberg ja vuodesta 1886 maanviljelijä Johan Wilhelm Penikkala ja hänen perillisensä.[2] 1920-luvulla Kaskisten ja Lehtisten kartanot erotettiin toisistaan ja Lehtisten kantatila omistajaksi tuli Jukka Lehtinen. Sittemmin kartanon on omistanut maanviljelijä Heikki Ahtinen.[4]
Lehtisten kartanon nykyinen majuri Jackin rakennuttama kaksikerroksinen rapattu tiilinen päärakennus on peräisin 1850-luvulta. Kartanon siipirakennuksena on 1913 rakennettu entinen meijerirakennus. Kartanopuisto on perustettu jo 1600-luvulla.[1]
Lehtisten kartanossa toimi 1900-luvun alkupuolella karjatalouskoulu. Tämän karjatalouskoulun rakennuksessa toimi 1970-luvulla Mietex niminen yritys. Mietexin lopetettua toimintansa turkulainen vaatevalmistaja Kaunotar perusti tiloihin puseroneulomon, joka työllisti 15 henkilöä. Tuotanto meni Neuvostoliittoon.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo: Mietoinen, Lehtisten kartano ja kulttuurimaisema
- ↑ a b c Tietosanakirja (1909-1922), osa 5 Kulttuurisana-Mandingo, hakusana Lehtisten kartano
- ↑ Flemingien vanha linna Lehtisissä, Hakkapeliitta, 29.09.1936, nro 39, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b Wirmo-Wiki : Lehtisten kartano
- ↑ Mynämäen teollisuusperinne : Kaunotar
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Raunio Lehtisten kartanon mailla, Johan Knutson piirros 1840-luvulta, Museovirasto, Historian kuvakokoelma, Antellin kokoelmat/Tikkasen kokoelma (Finna)
- Lehtisten kartanon kamari punaisten tuhojen jälkeen kevättalvella 1918, Museovirasto, Historian kuvakokoelma (Finna)