Lehte Hainsalu
Lehte Hainsalu | |
---|---|
Lehte Hainsalu vuonna 2018. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 31. lokakuuta 1938 Haaslavan kunta, Tartumaa |
Kansalaisuus | Viro |
Kirjailija | |
Tyylilajit | lyriikka, journalismi, essee |
Esikoisteos | Sõnajala õis : Värsid 1954-1956 (1957) |
Palkinnot | |
Eduard Vilden palkinto 1983 ja 1998 |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Lehte Hainsalu (vuodesta 1959 Lehte Sööt; s. 31. lokakuuta 1938 Haaslava, Tartumaa) on virolainen kirjailija. [1] Hän on julkaissut lukuisia runokokoelmia, romaaneja ja lastenkirjoja sekä voittanut useita kirjallisuuspalkintoja.
Hainsalu on osallistui politiikkaan kahdessa Viron itsenäisyyden kannalta kriittisessä kohdassa. Hän oli yksi Viron itsenäisyysliikkeen vuoden 1980 Neljänkymmenen kirjeen allekirjoittajista. Kirjeessä tuotiin julki Viron sivistyneistön tyytymättömyys silloiseen Neuvosto-Viron tilanteeseen. Vuonna 1991 hän kuului niin sanottuun elokuun 20. päivän klubiin, jossa 69 tasavallan korkeimman neuvoston jäsentä äänesti Viron itsenäisyyden palauttamisen puolesta. Lehte Hainsalu on nykyisin Tarton kaupungin kunniakansalainen.
Hainsalu valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1961 pääaineenaan viron filologia. Valmistuttuaan hän työskenteli Edasi-lehden toimituksessa ja opetti äidinkieltä useissa Tarton kouluissa. Hän oli aktiivinen Viron television Tarton studiossa kahdeksan vuotta ja kirjoitti tuolloin useita TV-sarjoja, erityisesti lapsille.
Hainsalu on tuottelias kirjailija. Hän debytoi runoilijana 19-vuotiaana vuonna 1957 kokoelmalla Sõnajala õis : Värsid 1954-1956. Useille hänen runoilleen on ominaista klassisten muotojen käyttö, kuten sonetti ja balladi. Lehte Hainsalu on kirjoittanut myös matkakuvauksia ja esseitä sekä sekoittanut erilaisia genrejä. Hänen teoksensa Kellakuuljad (2001) käsittelee Viron kulttuurin ja kirjallisuuden historiaa. Se on sekoitus kaunokirjallisuutta, journalismia, muistelmia ja esseetyyliä.
Hainsalu on saanut Eduart Vilden kirjallisuuspalkinnon kahdesti: vuonna 1983 teoksesta Tere õhtust. Kuidas elate? ja vuonna 1998 teoksesta Viis minutit enne vihma.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lehte Hainsalu Sööt. Teenetemärkide kavalerid. Viitattu 12.4.2020.(viroksi)