Lehmuskirva
| Lehmuskirva | |
|---|---|
.jpg) Siivellisiä yksilöitä |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Nivelkärsäiset Hemiptera |
| Alalahko: | Kirvansukuiset Sternorrhyncha |
| Yläheimo: | Aphidoidea |
| Heimo: | Kirvat Aphididae |
| Alaheimo: | Myzocallidinae |
| Tribus: | Panaphidini |
| Suku: | Eucallipterus |
| Laji: | tiliae |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Eucallipterus tiliae |
|
| Katso myös | |
Lehmuskirva (Eucallipterus tiliae) on lehmuksilla elävä, hyvin yleinen kirvalaji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laji on helposti tunnistettava. Siivettömät yksilöt ovat vaaleankeltaisia. Päässä ja keskiruumiissa on tummat pitkittäisjuovat ja takaruumiin selkäpuolella kaksi riviä mustia pisteitä. Verkkosilmät ovat kirkkaanpunaiset. Tuntosarvet ovat likimain ruumiin pituiset ja mustat, mutta 3. jaokkeen keskiosa, 4. ja 5. jaokkeen tyviosat sekä koko 6. jaoke ovat vaaleat. Vaharauhasputket ovat hyvin lyhyet ja tummat. Siivellisillä yksilöillä siiven etureuna on tumma, samoin kohdat, joissa siipisuonet päättyvät siiven reunaan. Koiraat ovat siivellisiä, suvullisesti lisääntyvät naaraat eivät. Ruumiin pituus 1,8–3,0 mm.[1][2]
Naaraan kromosomiluku 2n=10, kun koiraalla 2n=8.[1]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehmuskirvan levinneisyys ulottuu Pohjois-Afrikasta Euroopan poikki Lounais- ja Keski-Aasiaan. Lisäksi se on levinnyt vieraslajina Pohjois-Amerikkaan ja Uuteen-Seelantiin.[1] Suomessa laji esiintyy eteläpainotteisesti, mutta ainakin Oulun korkeudelle saakka.[3]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehmuskirva on monofagi, joka kelpuuttaa ravintokasvikseen ainoastaan lehmukset. Kirvat elävät lehtien alapinnoilla, etenkin siipisuonten kohdilla, ja tuottavat valtavia määriä mesikastetta, joka usein tahmaa puiden alla olevan maanpinnan. Kirvat lisääntyvät enimmäkseen neitseellisesti ja ajoittain syntyy siivekkäitä naaraita, jotka siirtyvät uusille elinpaikoille. Syyskesällä ja syksyllä syntyy myös koiraita sekä suvullisesti lisääntyviä naaraita, jotka munivat. Munat talvehtivat.[1][2]
Lehmuskirvan luonnollisia saalistajia ovat ainakin: kaksipistepirkko (Adalia bipunctata), sypäkkälude (Blepharidopterus angulatus), lehtopirkko (Oenopia conglobata) ja Synharmonia lyncea.[4]
Ravintokasvit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehmuskirva elää ainoastaan lehmuksilla (Tilia).[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Aphids on World's Plants (englanniksi)
- ↑ a b Aphid Identification (englanniksi)
- ↑ Suomen kirva-atlas (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Eucallipterus tiliae (basswood, aphid) (englanniksi)]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laji.fi: Eucallipterus tiliae
- Aphid Species File (englanniksi)
- BugGuide (englanniksi)
- Insectoid: Taxonomy for Eucallipterus tiliae (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Kirvan kakka kiusaa kaupungeissa YLE Tampere 14.8.2011
- Esplanadin haju saattaa johtua kirvojen eritteistä (Arkistoitu – Internet Archive) HS.fi 17.7.2007