Lehmuskeltayökkönen
| Lehmuskeltayökkönen | |
|---|---|
.JPG) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Yökköset Noctuidae |
| Alaheimo: | Tarhayökköset Hadeninae |
| Suku: | Tiliacea |
| Laji: | citrago |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Tiliacea citrago |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Lehmuskeltayökkönen (Tiliacea citrago) on eteläisemmässä Suomessa paikoittaisesti tavattava syksyn yöperhoslaji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskikokoinen yökkönen, jonka etusiipien pohjaväri vaihtelee vaaleankeltaisesta oranssinruskeaan. Tyvipoikkiviiru sekä sisempi ja ulompi poikkiviiru erottuvat selvinä, punertavanruskeina juovina siiven poikki. Keskivarjo muodostaa siiven tyvestä laskien kolmannen, muita voimakkaamman poikkiviirun ja yhtyy sisempään poikkiviiruun siiven takareunassa. Sisemmän poikkiviirun ja keskivarjon väliin jää kookas, rengasmainen rengastäplä, ja heti keskivarjon ulkopuolella on punertavanruskea munuaistäplä. Keskivarjon ja siiven ulkosyrjän välisellä alueella siipisuonet erottuvat punaruskeina pitkittäisjuovina. Takasiivet ovat vaaleankeltaiset. Siipiväli 36–38 mm.[1][2][3]
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehmuskeltayökköstä tavataan laajalti Euroopassa, pois lukien pohjoisosat. Idässä levinneisyys ulottuu Uralille ja Kaukasukselle.[4] Suomessa se on eteläinen laji, jonka havainnot rajoittuvat pääasiassa Pori–Joensuu-linjan eteläpuolelle. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena elokuun alkupuolelta lokakuun alkuun huipun ollessa elo–syyskuun vaihteessa.[5]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Harvinaisehko ja varsin paikoittain esiintyvä laji, jota tavataan yleensä vain yksitellen. Elinympäristönä ovat puistot ja lehmuksia kasvavat metsät ja metsänreunukset. Perhoset lentävät illan tullen ja tulevat hyvin syötille, heikommin valolle. Toukka elää ainoastaan lehmuksilla ja piilottelee alkuvaiheessa yhteensitomiensa lehtien välissä ja koteloituu lopulta löyhään kotelokoppaan maahan. Muna talvehtii.[3][4]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukka elää lehmuksilla (Tilia).[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/x/xanthia_citrago.html
- ↑ http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=2271
- ↑ a b c Mikkola K, Jalas I. Suomen perhoset. Yökköset 1. Suomen Perhostutkijain Seura. Otava 1977. ISBN 951-1-04296-3 s. 206
- ↑ a b http://www.nhm.uio.no/fakta/zoologi/insekter/norlep/noctuidae/citrago.html
- ↑ http://wibe.ath.cx/Lepidoptera/Noctuidae/Tiliacea/citrago/Tiliacea%20citrago.htm[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)