Leer (Ostfriesland)

Leer (Ostfriesland)
Leerin raatihuone
lippu	vaakuna
Leer (Ostfriesland)
Koordinaatit: 53°14′N, 7°27′E
Valtio	Saksa
Osavaltio	Ala-Saksi
Piirikunta	Leer
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	70,3 km²
Korkeus	3 m
Väkiluku (2018)	34 486
– Väestötiheys	491 as./km²
Postinumero	26789
Suuntanumero(t)	0491
www.leer.de
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Leerin sijainti Leerin piirikunnassa. Pienemmässä kuvassa piirikunnan sijainti Ala-Saksin osavaltiossa.

Leer (Ostfriesland) on kaupunki Ala-Saksin osavaltiossa Saksan luoteiskolkassa. Se on samannimisen piirikunnan pääkaupunki. Merenkulku on hallinnut Pohjanmeren rannikon läheisyydessä sijaitsevan Leerin elämänmenoa vuosisatoja.

Maantiede

Leer sijaitsee historiallisella Itä-Friisian alueella Ala-Saksin luoteisosassa lähellä Alankomaiden rajaa. Etäisyys Oldenburgista on noin 50 kilometriä länteen ja Bremenistä noin 90 kilometriä länteen. Etäisyys Alankomaiden Groningenista on puolestaan noin 60 kilometriä itään. Ems virtaa Leerin keskustan länsipuolitse kohti Pohjanmerta. Emsin länsipuolella on Leerin lounainen kaupunginosa Bingum. Emsin itäinen sivujoki, 72 kilometriä pitkä Leda yhtyy Emsiin Leerin keskustan lounaispuolella.

Leer koostuu yhdeksästä kaupunginosasta, jotka ovat kantakaupunki Leer sekä Bingum, Heisfelde, Hohegaste, Leerort, Loga, Logabirum, Nettelburg ja Nüttermoor, jotka olivat aiemmin itsenäisiä kuntia. Ne liitettiin Leeriin 1968–1973.

Pohjanmeri määrittää Leerin ilmastoa. Vuotuinen keskilämpötila on 9 °C ja sademäärä 738 mm. Vuotuisia aurinkotunteja on keskimäärin 1 550 – 1 600.

Historia

Neue Straße

Leer alkoi kehittyä kauppapaikaksi, kun Pyhä Liudger perusti sinne Itä-Friisian ensimmäisen kappelin vuonna 791. Itä-Friisian päällikkövallan kaudella Focko Ukena (1370–1436) rakennutti paikkakunnalle Fockenburgin linnoituksen. Leer sai markkinaoikeudet 1508 ja talouselämä alkoi kukoistaa. Käsityöläisyys alkoi saada jalansijaa aiemmin maatalousvaltaisella paikkakunnalla ja erilaisia ammattikuntalaitoksia perustettiin. Pellavankutojat muodostivat merkittävimmän ammattikunnan. Leerin geestimaa ja ilmasto sopivat erinomaisesti pellavanviljelyyn. Eritoten hollantilaiset liikemiehet nostivat Leerin pellavantuotannon keskukseksi ja vaurastumisen myötä sinne alkoi kohota aiempaa näyttävämpää arkkitehtuuria. Leer pysyi kasvustaan huolimatta kauppalana ja kärsi myös kolmikymmenvuotisesta sodasta.

Leerin talouselämä monipuolistui 1700-luvun varhaisteollisella kaudella. Napoleonin sotien aikana Leer kuului muutaman vuoden Hollannin kuningaskuntaan ja vuosina 1815–1866 Hannoverin kuningaskuntaan. Leer sai kaupunkioikeudet 1823, sen väkiluku oli tuolloin noin 6 000. Kaupunki kehittyi 1800-luvun puoleenväliin tultaessa Itä-Friisian keskeiseksi maataloustuotteiden vientisatamaksi ja rautatieverkkoon se liitettiin 1856. Toisesta maailmansodasta Leer selvisi suhteellisen vähin vaurioin; Kanadan joukot miehittivät kaupungin huhtikuussa 1945. Idästä tulleet pakolaiset kasvattivat Leerin väkilukua sodan jälkeen, kaupunkiin nousi uudisrakennuksia ja uutta teollisuutta, jonka alasajo 1980-luvulla johti suurtyöttömyyteen. Tilalle tuli laivanvarustamoita, joista kehkeytyi merkittävä elinkeino.

Leerin historiallisia rakennuksia ovat muun muassa barokkia edustava Lutherkirche 1670-luvulta, niin ikään barokkityylinen Haus Samson 1640-luvulta ja Harderwykenburg 1470-luvulta.

Talous ja liikenne

Leerin talouselämää on vuosisatoja määrittänyt sijainti Pohjanmeren tuntumassa. Kaupungissa toimii useita varustamoita, kuten Briese Schiffahrt. Leerissä on myös IT-yrityksiä, tuulienergiaan erikoistuneita yrityksiä ja Bünting-Gruppen pääkonttori.

Leerin rautatieasema, Bahnhof Leer, on Itä-Friisian rautatieliikenteen solmukohta. Asemalla pysähtyvät sekä kauko- että lähiliikenteen junat. Emdenistä Ruhrin alueelle vievä moottoritie BAB 31 kulkee Leerin kautta. BAB 28 alkaa Leeristä ja kulkee Oldenburgiin ja edelleen moottoritielle BAB 1.

Aiheesta muualla

• Leer, Ala-Saksi, Saksa — Sunrise, Sunset, and Daylength