Leena Kuumola
Leena Kuumola (s. 1958[1]) on suomalainen kuvataidekriitikko, jonka suomen- ja ruotsinkielisiä arvioita ja kolumneja ovat vuodesta 2006 alkaen julkaisseet Hufvudstadsbladet, Ny Tid, Taide, Mustekala ja Turun Sanomat. Kuumola on kirjoittanut taiteesta myös näyttelykatalogehin sekä tehnyt opetus- ja käännöstöitä. Koulutukseltaan Kuumola on filosofian maisteri.
Vuosina 1992−2005 Kuumolalla oli oma taidegalleria, joka toimi aluksi Tukholmassa ja siirtyi vuonnna 1996 Helsinkiin Oksasenkatu 11:teen. Käsitteelliseen ja kokeelliseen taiteeseen keskittynyt Galleri Leena Kuumola tarjosi ajan taidemarkkinoista riippumattoman taiteen esityapaikan erityisesti vaihtoehtoisen taiteen tekijöille. Galleriassa esiteltiin monia marginaalisia taiteen muotoja, kuten käsite- ja tilataidetta ja ääni- ja valoteoksia sekä järjestettiin kokeellisen elokuvan näytöksiä, joissa esitettiin toisinaan myös äänitaidetta.[2]
Kirjoituksia näyttelykatalogeissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ben af Schultén muotoilija = formgivare. Parus Verus, 2023.
- Baroque. Ulla Maija Hänninen. Helsinki: Musta taide, 2019.
- Senja Vellonen. Helsinki: Parvs, 2013.
Palkinnot ja tunnustukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Kulttuurirahasto myönsi Kuumolalle vuonna 2014 E. J. Vehmas -palkinnon, joka jaetaan ansioituneelle taidekriitikolle.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b SKR:n verkkosivut skr.fi.
- ↑ Kuumola, Leena: ”Marginaalin merkityksestä taiteessa”, Suomalaisen mediataiteen ensimmäinen vuosisata, s. 217-219. Helsinki: Paris, 2023.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
