Lavasjärvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lavasjärvi
Valtiot Suomi
Maakunnat Satakunta
Kunnat Siikainen
Koordinaatit 61°53′06″N, 22°03′04″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Karvianjoen vesistö (36)
Valuma-alue Samminjoen yläosan va (36.064)
Tulo-oja Kortesnevanoja
Laskujoki Samminjoki
Järvinumero 36.064.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 63,4 m [1]
Pituus 2,7 km
Leveys 0,67 km
Rantaviiva 6,781 km [1]
Pinta-ala 84,781 ha [1]
Suurin syvyys alle 2 m [2]
Valuma-alue 22,81 km² [3]
Saaria 1
Kartta
Lavasjärvi

Lavasjärvi on Satakunnassa Siikaisissa Sammin ja Krankylän välissä sijaitseva järvi.[4]

Järvi on 2,7 kilometriä pitkä, 760 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 85 hehtaaria. Se sijaitsee Siikaisten itäosassa neljä kilometriä Kankaanpään kuntarajasta. Järvi on loivarinteisessä painaumassa ja se on suureksi osaksi peltomaiden ympäröimä. Järven kaakkoisosa on syvempi kuin luoteisosa, joka on samalla myös kapeampi. Ilmavalokuvissa on luoteisosa vesikasvillisuuden valtaamaa ja kasvustoa on ruopattu pois kanavamaisesta vesiväylästä [5][6]. Rantojen korkein kohta sijaitsee kaakkoispään itärannassa, jossa kohoaa kallioinen mäki 10 metrin korkeuteen tietoliikennemaston kera. Järvellä on yksi luotomainen saari kaakkoisosan järvenselällä. Ranta-alueen vaikutuspiirissä sijaitsee 25 kiinteää tilaa tai maatilaa, ja rannoille on rakennettu 15 vapaa-ajan asuntoa [2]. Järven itäpuolella sitä seuraa seututie 270 ja länsipuolella Sammin ja Kraankylän yhdistävä kylätie. Kapean luoteisosan ylittää korkeajännitelinja. Järven kaakkoispäästä alkaa itään päin johtava Lavaksenharju.[4][5]

Järvi on rehevöitynyt, liejupohjainen ja vesikasvillisuuden valtaama lintujärvi. Järvi on ollut luontaisesti rehevä, mutta vedenpinnan lasku 1950-luvulla käynnisti vesikasvillisuuden leviämisen ja järven luoteispään umpeenkasvun. Suurin tulo-oja ja lähialueiden ojittaminen on kasvattanut sen vastaanottamaa hajakuormitusta. Sen rannoilta ei löydy lintutornia, mutta hyvä katselupaikka löytyy järvet luoteisosan itärannalta. Vesilinnuista siellä pesii nokikana ja useita eri sorsalajeja. Paikalla on kerran nähty kolmen kattohaikaran parvi.[6][5]

Vuonna 2014 on perustettu Lavasjärven kunnostusyhdistys, jonka tarkoituksena on järjestää kunnostustoimia järven tilan kohentamiseksi.[7]

Järven vedenpintaa laskettiin voimakkaasti 1950-luvun lopulla. Sen luusuaan rakennettiin silloin säännöstelypato. Järven umpeenkasvu alkoi silloin ja vedenvirtaaman varmistamiseksi luoteisosaan kaivettiin kasvillisuudesta vapaa vesiväylä. Matalien rantojen virkistyskäytön parantamiseksi on myös järven rantoja paikallisesti ruopattu.[5] 1960-luvun alussa Samminjoki perattiin ja vuonna 1962 esitettiin suunnitelma betonisen neulapadon rakentamiseksi. Se toimi vuosiin 2012–2013 asti, jolloin se korvattiin ylivuotopadolla. Vedenpinnan korkeuden säätely on ollut vesialueen osakkaiden vastuulla. Säännössä sanotaan, että kevättulvien jälkeen on pato suljettava ja vedenpinta pidettävä 63,30–63,40 metrin korkeudella. Talvella voi järven vedenpintaa nostaa korkeuteen 63,60 metriä mpy. Kun kevät koittaa, voidaan pato avata maaliskuun alusta alkaen niin, että saavutetaan parissa viikossa tavoitekorkeus 63,40–63,50 metriä mpy., ja lumien alettua sulaa, lasketaan korkeus vielä 63,30–63,40 metriin. 1960-luvun jälkeen on uusia vedenkorkeuden määritelmiä annettu kolme kertaa.[4][2]

Nykyasukkaat ovat sitä mieltä, että nykyinen vedenpinnan taso on liian matala. Vuonna 2024 Varsinais-Suomen ELY-keskus kehotti vaihtamaan ylivuotopato takaisin neulapadoksi, jotta säännöstelyä voidaan jatkaa säännöstelyluvan mukaisesti.[2]

Lavasjärven seutu oli vailla viljelijäasutusta vuoteen 1686, jolloin Sammiin saapui ensimmäiset asukkaat.[8]

Järven etelärannan lähellä sijaitsee niin kutsuttu Kuparirahakivi, jonka alta on löytynyt seitsemän kappaletta vuonna 1734 lyötyä kupariplooturahaa. Ne kätkettiin vanhan tiedon mukaan isovihan aikoihin. Niiden yhteispaino on 18,1 kilogrammaa.[9][10]

Vesistösuhteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lavasjärvi sijaitsee Karvianjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 36) Otamonjoen valuma-alueessa (36.06), jonka Samminjoen yläosan valuma-alueeseen (36.064) se kuuluu. Järven valuma-alueeseen kuuluu järvi ja siihen laskeva Kortesnevanoja, joka saa vetensä Lavasharjun eteläpuolelta. Lavasjärvi on valuma-alueensa ainoa järvi. Valuma-alueen pinta-ala on 22,81 neliökilometriä [3]. Järven laskujoki on Samminjoki, joka laskee Hirvijärveen. Järven vedenpinnan korkeus on 63,40 metriä mpy, joten Samminjoelle kertyy Hirvijärveen pudotusta 19,8 metriä.[4][1][11]

  1. a b c d Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 23.8.2024.
  2. a b c d Keski-Heikkilä, Marjo: Siikaisissa sijaitseva järvi jakaa mielipiteitä – Viranomainen kehottaa palaamaan entisenlaiseen säännöstelyyn. Satakunnan Kansa ja Länsi-Suomi, 28.8.2024. Pori: Sanoma Media Finland Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.8.2024.
  3. a b Lavasjärven valuma-alue Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 23.8.2024.
  4. a b c d Lavasjärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 23.8.2024.
  5. a b c d Koivunen, Sari & Nukki, Heli & Salokangas, Susanna: Satakunnan vesistöt - Käyttö ja kunnostustarpeet, s. 67–68. Eura: Pyhäjärvi-instituutti, 2006. Sarja B nro 12 ISBN 978-952-9682-42-3 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 23.8.2024).
  6. a b Lintupaikkoja - Siikainen satakunnanlinnut.fi. Pori: Porin Lintutieteellinen Yhdistys Ry.. Viitattu 23.8.2024.
  7. Sammin yrityksiä ja yhdistyksiä sammi.kapsi.fi. Siikainen: Sammin kyläyhdistys. Viitattu 23.8.2024.
  8. Harju, Raimo: Ala-Honkajoen asutushistoriaa messon.fi. 21.4.1999. Kankaanpää: Ala-Honkajoen Kylätoimikunta. Viitattu 23.8.2024.
  9. Nähtävyydet sammi.kapsi.fi. Siikainen: Sammin kyläyhdistys. Viitattu 23.8.2024.
  10. Sammi siikainen.fi. Siikainen: Siikaisten kunta. Viitattu 23.8.2024.
  11. Lavasjärvi (36.064.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 23.8.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]