Lauri Kosonen
Lauri Ilmari Kosonen (s. 22. tammikuuta 1948 Turku) on suomalainen toimittaja, joka on työskennellyt muun muassa Karjala-lehden päätoimittajana 1991–2003. Kososen aikana lehdessä keskusteltiin voimakkaasti Karjalasta ja muista Neuvostoliitolle luovutetuista alueista, sekä niiden mahdollisesta palauttamisesta Suomelle. Keskustelu sai alkunsa heti Kososen päätoimittajakauden ensimmäisinä päivinä, kun Neuvostoliitossa käynnistyi epäonnistunut vallankaappausyritys 19. elokuuta 1991[1].
Kosonen on työskennellyt Suomen Yleisradion palveluksessa vuonna 1967–1974 toimittajana ja 1981–1988 Yleisradion Kaakkois-Suomen -aluetoimituksen esimiehenä ja aluepäällikön varamiehenä Lappeenrannassa.
Aiemmin Kosonen on toiminut Suomen Punaisen Ristin Kymen piirin toiminnanjohtajana 1974–1981, välillä myös kansainvälisen Punaisen Ristin asiantuntijana Tansanian Punaisen Ristin kehitysprojektissa 1977–1978 ja Kamputsean pakolaisten avustusoperaatiossa Thaimaassa 1979–1980. Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun (nyk. Lappeenrannan teknillisen yliopiston) tiedotussihteerinä Kosonen toimi 1988–1991. Koulutukseltaan Kosonen on yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen Yliopistosta 1970. Sotilasarvoltaan Kosonen on kapteeni[2].
Kosonen toimi vuosina 1989–2007 Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Karjalan -rahaston asiamiehenä.[3] Kososen harrastuksia ovat viulun soitto ja kuorolaulu, Evakkolapset ry:n puheenjohtajatehtävät (vuodesta 2006 alkaen) ja mm. kolumnien kirjoittaminen lehtiin.
Lauri Kososen lapsia ovat Kalle Ollila (s. 1969, o.s. Kosonen), Tatu Kosonen (1978–2022), Jussi Kosonen (s. 1981) ja Taina Perttilä, o.s. Kosonen (s. 1985).[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Etelä-Saimaa 22.1.1998.
- ↑ Karjala-lehti 15.1.1998.
- ↑ Eteläkarjalaisen kulttuurin tukija. PDF. Web Archive 2014. Viitattu 26.7.2022.