Latvian parlamenttivaalit 2022
 | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
_(cropped).jpg)
-UgisMitrevics.jpg)
.jpg)
Latvian parlamenttivaalit 2022 järjestettiin 1. lokakuuta, ja niissä valittiin kaikki parlamentin eli Saeiman 100 edustajaa seuraavaksi nelivuotiskaudeksi.[1]
Tausta ja vaalijärjestelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Äänioikeus vaaleissa on kaikilla Latvian kansalaisilla, jotka ovat vaalipäivään mennessä täyttäneet 18.[2] Äänestäjäksi ei tarvitse erikseen rekisteröityä eikä äänestäminen ole pakollista.[3]
Maa on jaettu viiteen vaalipiiriin, joista kustakin valitaan 13–32 edustajaa. Ehdokkaaksi voivat asettua äänioikeutetut vähintään 21-vuotiaat kansalaiset. Myös hakemuksella kansalaisuuden saaneet sekä ulkomailla asuvat kansalaiset saavat asettua ehdokkaaksi. Ehdokkaaksi eivät saa asettua sellaiset henkilöt, jotka ovat työskennelleet Neuvostoliiton hallinnossa, oikeuden vajaavaltaiseksi julistamat henkilöt sekä rikoksesta tuomitut henkilöt.[4]
Vaaleissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa avoimilta listoilta. Poliittisiin puolueisiin sovelletaan 5 %:n äänikynnystä.[3]
Kannatustutkimukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tulokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Puolue | Ääniä | Osuus äänistä (%) | Paikkoja |
|---|---|---|---|
| JV Uusi yhtenäisyys | 173 425 | 18,97 | 26 |
| ZZS Vihreiden ja maanviljelijöiden liitto | 113 676 | 12,44 | 16 |
| AS | 100 631 | 11,01 | 15 |
| NA Kansallinen liittouma | 84 939 | 9,29 | 13 |
| Vakauden puolesta! | 62 168 | 6,80 | 11 |
| Latvia ensin | 57 033 | 6,24 | 9 |
| Edistykselliset | 56 327 | 6,16 | 10 |
| Par! | 45 452 | 4,97 | 0 |
| Harmonia | 43 943 | 4,81 | 0 |
| Hyväksyttyjä ääniä | 903 639 | ||
| Hylättyjä/ tyhjiä ääniä | 13 052 | ||
| Ääniä yhteensä | 916 368 | ||
| Äänioikeutettuja | 1 542 407 | ||
| Lähde:[5] | |||
Kaksi päivää vaalien jälkeen presidentti Levits nimitti Krišjānis Kariņšin hallitustunnustelijaksi, jonka tehtävänä oli muodostaa maalle uusi hallitus.[6] Seuraavana päivänä ZZS ilmoitti, ettei se aio tukea Kariņšin muodostamaa hallitusta.[7] Joulukuussa 2022 Kariņšin toinen hallitus aloitti toimintansa: siihen kuuluivat JV, NA ja AS.[8]
Galleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Äänestäjiä jonottamassa äänestyspaikalle Riiassa -
Äänestyslipukkeita
.jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ POLITICO Poll of Polls — Latvian polls, trends and election news for Latvia POLITICO. 17.2.2022. Viitattu 14.9.2022. (englanti)
- ↑ 14th Saeima elections Centrālā vēlēšanu komisija. 2022. Viitattu 14.9.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Collection of electoral data on Latvia Electoral assistance. Viitattu 21.9.2022. (englanti)
- ↑ IPU PARLINE database: LATVIA (Saeima), Electoral system archive.ipu.org. Viitattu 21.9.2022.
- ↑ 14. SAEIMAS VĒLĒŠANAS Centrālā vēlēšanu komisija. 2022. Viitattu 1.1.2023. (letton)
- ↑ Latvia’s Krišjānis Kariņš authorised by president to commence coalition formation Baltic News Network. 4.10.2022. Viitattu 1.1.2023. (englanti)
- ↑ Greens/Farmers will not support Karins-led government - Lembergs The Baltic Times. 4.10.2022. Viitattu 1.1.2023. (englanniksi)
- ↑ New Latvian government can start work after being approved by Saeima Latvijas sabiedriskais medijs. 14.12.2022. Viitattu 1.1.2023. (englanniksi)