Lattianpesijät
| Lattianpesijät | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Lattianpesijät |
| Tekijä | Juho Rissanen |
| Valmistumisvuosi | |
| Teostyyppi | Maalaus |
| Materiaali | Öljyväri ja kangas (maalauspohja) |
| Korkeus | 160,50 cm |
| Leveys | 110,50 cm |
| Kokoelma | Kansallisgalleria |
| Sijainti | Ateneum, Suomi |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Lattianpesijät on taiteilija Juho Rissasen öljyvärimaalaus, 160,5×110,5 cm, vuodelta 1908. Työ kuuluu Ateneumin taidemuseon kokoelmiin.
Lattianpesijät kuuluu Juho Rissasen vuoden 1908 suurehkoihin kansankuvaus töihin. Se maalattiin Nilsiässä Heikkilän talossa, todennäköisesti jo vuonna 1907. Rissanen asui Heikkilän isossa maalaistalossa kaikkiaan kaksi vuotta. Maalauksessa malleina ovat alushameisillaan nilsiäläiset Anna Kainulainen edessä ja Erikka Lipponen taempana. Noina aikoina maalaistuvissa oli maalaamattomat lattiat, jotka puhdistettiin vedellä ja hiekalla puhtaan valkoisiksi. Pesun jälkeen ne kuivattiin luutuilla. Isoissa tuvissa pesijöitä saattoi olla useita ja he kulkivat tällöin säännöllisenä rintamana tuvan laidasta laitaan. Juho Rissanen ikuisti lattianpesijät patsasmaisiksi vahvarakenteisiksi naisiksi. Heissä on sanottu olevan ikuista kuin vanhojen jumalattarien kiveen veistettyä olemusta.[1]
Lattianpesijät oli mukana Rissasen Pariisin Syyssalongin- töissä vuonna 1908. Täällä esittämiensä kolmentoista vesiväri- ja öljymaalauksen avulla Rissanen pääsi Syyssalongin jäsenistöön yhdessä kahdeksan muun suomalaistaiteilijan kanssa. Tämä toi hänellekin oikeuden asettaa sinne jatkossa töitä ilman juryä. Ulkolainen, eikä suomalainenkaan lehdistö ei kuitenkaan täysin ymmärtänyt Rissasen töitä tuona vuonna. Niitä mainittiin koviksi, raskasliikkeisiksi, karkean realistisiksi, symbolisia ihmishahmoja (ei liikkuvia) sisällään pitäviksi, yksitoikkoisiksi. Toisaalta kirjoitettiin, että niissä oli persoonallisuutta, suurta tyyliä, koskettavuutta, erään kirjoittajan mukaan niitä oli "lopulta vaikea saada mielestä pois". Syyssalongin pääsihteeri Etienne Avenard antoi näistä uusista teoksista positiivisen arvion, mutta toivoi silti lisää väriä taiteilijan seuraaviin töihin.[1]
Muita tuona vuonna Pariisin Syyssalongissa olleita Rissasen töitä olivat: Ruumiinpesijät, Seulojatar, Rauta kaulassa, Pajassa, Lepäävä Seppä, kaksi Paja- tutkielmaa, Sepän pää, kaksi henkilötutkielmaa Nilsiän alttaritaulumaalausta verten, Kuppari sekä tutkielma Lapsuuden muisto. Rissanen oli ollut vuonna 1900 Pariisissa mukana Pariisin maailmannäyttelyssä Suomen paviljongissa viidellä teoksella sekä kansainvälisessä Grand Palais des Champs-Èlysèessä Venäjän osastossa. Maailmannäyttely oli ollut tuolloin Rissaselle menestys, jossa "hienostuneet ranskalaiset kilvan ihailivat nuorta Rissastamme" Eino Leinon mukaan. Nyt vuoden 1908- töistä kuului useammanlaisia lausuntoja.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Marjo-Riitta Simpanen: Juho Rissanen ja suomalainen kansa. (Kuopion taidemuseon julkaisuja 23) Kuopio: Kuopion taidemuseo, 1997. ISBN 951-842-195-1
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Kansallisgalleria: Kokoelmat: Lattianpesijät. [1] (Arkistoitu – Internet Archive)