Lato (kaupunki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lato
Λατώ
Laton arkeologinen alue.
Laton arkeologinen alue.
Sijainti

Lato
Koordinaatit 35°10′43″N, 25°39′19″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Ágios Nikólaos, Lasíthi, Kreeta
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 700-luku eaa.–
Kulttuuri antiikki
Alue Kreeta
Aiheesta muualla

Lato Commonsissa

Lato (kreik. Λατώ, Latō) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kreetan saarella Kreikassa.[1] Sen arkeologinen alue sijaitsee Ágios Nikólaoksen kunnassa noin 2,5 kilometriä pohjoiseen Kritsán kylästä.

Laton prytaneionin raunioita.
Laton päätemppelin raunioita.

Laton perustivat doorilaiset 700-luvulla eaa., vaikkakin paikka on saattanut olla asuttu jo paljon aiemmin, sillä siihen viitataan mahdollisesti lineaari-B-tauluissa nimellä ra-to. Kaupunki rakennettiin kahden kukkulan väliin ja sai nimensä Apollonin ja Artemiin äidistä Letosta nimen doorilaisen murteen mukaisessa muodossa. Kaupungissa palvottiin kuitenkin ennen kaikkea Eileithyiaa.[2][3]

Lato oli yksi Kreetan merkittävimmistä kaupungeista. Se osallistui kreetalaisten kaupunkien liittoon ja oli liitossa eri vaiheissa myös Rhodoksen, Teoksen ja Pergamonin kanssa. Sen vihollinen oli puolestaan läheinen Olus. Laton satama oli Lato pros Kamara nykyisen Ágios Nikólaoksen paikalla. Kaupungin tiedetään lyöneen omaa rahaa. Lato oli muun muassa Nearkhoksen kotipaikka.[2][3]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laton akropolis eli linnavuori sijaitsi kaupungin kahdella kukkulalla ja se oli linnoitettu muurein. Pääportilta johti katu agoralle, jossa oli mm. pienempi temppeli ja doorilaista tyyliä edustanut stoa. Kadun varrella oli suuri joukko asuin- ja työpajarakennuksia, mm. värjäämö.[2][4]

Agoran pohjoislaidalla oli prytaneion. Osa siitä muistutti teatterirakennusta, jossa oli tilaa 80 hengelle; toinen osa muodosti varsinaisen prytaneionin, jossa oli kokoontumis- ja ruokailupaikat kahdeksalle prytanille (kosmoi). Prytaneionin pohjoispuolella oli kaksi taloa, joissa toimi kaupungin arkisto.[2]

Agoran eteläpuolella oli suurempi temppeli, jonka koko oli 10 × 16 metriä. Sieltä löydettiin mm. kulttikuvan jalusta. Temppelin itäpuolella oli teatteri, johon mahtui 350 katsojaa. Sen katsomo oli osin kaiverrettu rinteeseen ja osin rakennettu. Sen lähellä oli myös eksedra.[2]

Kaupungin talot oli rakennettu rinteeseen porrastetusti. Sadevettä kerättiin maanalaisiin vesisäiliöihin.[2]

  1. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”971 Lato”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  2. a b c d e f Lato - Archaeological Site InterKriti. Viitattu 9.11.2015.
  3. a b The archaeological site of Lato on Crete Crete Home. Viitattu 9.11.2015.
  4. Ancient site Lató Meet Crete. Arkistoitu 26.4.2015. Viitattu 9.11.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]