Laskutuspalvelu
Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkeli painottuu yksityishenkilöille tuotettavaan laskustuspalveluun, johdanto on pelkästään tätä. Yrityksille tuotettavat laskutuspalvelut ovat laajuudeltaan aivan toista luokkaa ja tätä osa-aluetta pitäisi kuvata enemmän. Ingressi pitäisi kirjoittaa kokonaan uusiksi. |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Yksityishenkilöille tarkoitettu laskutuspalveluyritys eli sateenvarjoyritys tarkoittaa yhtiötä, joka kautta voi harjoittaa yritystoimintaa vähemmällä paperisodalla kuin käyttämällä toiminimeä.
Esimerkiksi laskutuspalveluyhtiöt tarjoaa mahdollisuuden laskuttaa työsuorituksesta ilman että laskun maksaja joutuisi vastuuseen työntekijän ennakonpidätyksestä, tulorekisteri-ilmoituksesta tai laskuttajan kirjanpitovelvollisuudesta. Laskutuspalveluyritys tarjoaa siis helpompaa laskuttamista niille, jotka eivät kuulu ennakkoperintärekisteriin tai joilla ei ole omaa yritystä. Toiminnasta käytetään myös termiä kevytyrittäjyys.
Laskutuspalveluyritys maksaa työntekijän puolesta tämän lakisääteiset työnantajamaksut ja maksaa palkan työntekijän haluamana ajankohtana. Laskutuspalveluyritys vähentää laskutuksen arvonlisäverottomasta loppusummasta oman palvelumaksunsa (yleensä noin 2–8 prosenttia[1]). Osa yrityksistä toimii myös kiinteällä kuukausiveloituksella laskutukseen sidotun palvelumaksun sijasta. Toisaalta laskutuspalveluyritysten tarjoama palvelukokonaisuus vaihtelee, ja esimerkiksi Osuuspankin kevytyrittäjyydessä asiakas saa oman Y-tunnuksen. Tämä mahdollistaa esimerkiksi verovähennysten tekemisen.
Laskutuspalvelut yksityishenkilöille
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa laskun pakolliset merkinnät määräytyvät arvonlisäverolaista. Siinä laskulle vaaditaan Y-tunnus. Kuitenkin Yritys- ja yhteisötietolain 15 §:n mukaan yksityishenkilö jättää laskuista pois Y-tunnuksen. Jos yksityishenkilö laskuttaa työstä, joutuu laskun maksaja tekemään tulorekisteri-ilmoituksen Lain tulorekisterijärjestelmästä 3. luvun 6 §:n mukaan. Osa laskun maksajista ei halua tätä tehdä, joten laskutuspalveluyritykset poistavat byrokratiaa – yksityishenkilön asemesta laskuttaja onkin laskutuspalveluyritys. Verkossa toimivien laskutuspalveluiden avulla yksityishenkilö voi laskuttaa oman työsuorituksensa siten, että laskutuspalvelu hoitaa kaikki lakisääteiset asiat.[2]
Verottajan käytännön mukaisesti laskutuspalvelu maksaa laskuttajalle palkkaa eikä työkorvausta. Laskutuspalveluiden käyttö on yleistynyt viime vuosinamilloin? Suomessa[3] ja alan yrityksiä on syntynyt useita Ruotsin esimerkin mukaisesti.[4]
Käytännössä työsuorituksia tarjoava henkilö vastaa itse omasta asiakashankinnasta, päättää millä ehdoilla tekee työsuorituksia ja sopii työn teettäjän kanssa työsuorituksen sisällöstä, aikataulusta ja hinnasta. Asiakkaita voivat olla yritykset, yhteisöt sekä kotitaloudet. Kun työsuoritus on siinä vaiheessa, että asiakasta voi laskuttaa, laskutuspalveluyritys lähettää laskun työn teettäjälle. Useat laskutuspalveluyritykset myös hyväksyvät käteismaksut sekä maksulaitteilla tapahtuneet maksut.
Useilla alan yrityksillä on käytössä palkkalaskureita, joilla laskutettava hinta voidaan määrittää niin, että laskutettava hinta muodostuu halutusta bruttoansiosta, johon lisätään työnantajan lakisääteiset sivukulut sekä laskutusyrityksen palvelupalkkio, joka tyypillisesti on 2–8 prosenttia laskun verottomasta loppusummasta. Työn teettäjän maksaessa laskun, laskutuspalveluyritys tilittää maksetusta summasta arvonlisäveron sekä muut lakisääteiset kulut sisältäen työn teettäjän verokortin mukaisen ennakonpidätyksen ja maksaa loppusumman työn teettäjän osoittamalle tilille sekä toimittaa palkanmaksusta palkkatodistuksen.
Suurimmalla osalla laskutuspalkkio on prosenttipohjainen perustuen laskun verottomaan kokonaismäärään. Osalla yrityksistä palkkioprosentti pysyy samana vaikka laskutuksen kokonaismäärän kasvaa, osalla yrityksistä palkkioprosentti pienenee laskutuksen kokonaissumman kasvaessa. Kokonaisarvio taloudellisimmasta laskutuspalveluyrityksestä kannattaa tehdä oman arvioidun vuosi- ja kokonaislaskutuksen perusteella sekä luvatun palvelulupauksen perusteella.
Laskutuspalveluyritykset ovat joko osakeyhtiötä tai osuuskuntia. Toinen nimitys toiminnalle on sateenvarjoyritys. Lisäksi kevytyrittäjyys on yleistynyt terminä kuvaamaan yksityisille suunnattujen laskutuspalveluyritysten toimintaa[5]. Isoimpia toimijoita alalla Suomessa ovat SLP Group Oy (Ukko.fi), FREE.fi, Eezy Osk, Odeal ja Truster.
Laskutuspalvelut yrityksille
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laskutuspalvelut yrityksille kuuluvat asiakashallinnan palvelukokonaisuuteen. Laskutuspalvelun toimintoihin sisältyy tavallisesti myyntilaskujen lähettäminen, ostolaskujen käsittely ja maksuvalvonta. Laskutuspalvelu voi olla myös osittainen, jolloin osa toiminnoista hoidetaan laskutuspalvelussa ja osa joko itse yrityksen sisällä tai sen hoitaa ulkopuolinen. Laskutuspalvelu toimii usein verkkopalveluna ja sähköisen taloushallinnon mahdollistajana.
Laskutuspalvelun käyttäminen vähentää organisaation laskutuksen rutiinitöitä, mikä voi hyödyttää palvelun käyttäjiä vapauttamalla yrityksen omia resursseja muihin asioihin. Laskutuspalvelun hyödyiksi voidaan lukea kustannussäästöt, laskutuksen kiertonopeus, prosessien automatisointi ja sähköistämiseen liittyvät lisäpalvelut.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Laskutuspalvelut vertailussa: Katso sinulle sopivin! Fiksukuluttaja.fi. Viitattu 25.1.2023.
- ↑ Onko kevytyrittäjä yrittäjä vai palkansaaja? www.ilmarinen.fi. 28.7.2017. Web Archive. Arkistoitu 16.8.2017. Viitattu 2.7.2022.
- ↑ Kevytyrittäjä voi pudota tyhjän päälle työttömyysturvassaan SYT-kassa. Arkistoitu 11.10.2016. Viitattu 11.10.2016.
- ↑ Laskutuspalvelusta uusi työsuhdemuoto Suomeenkin? Mynewsdesk. 11.10.2016. Web Archive. Arkistoitu 11.10.2016. Viitattu 2.7.2022.
- ↑ Kevytyrittäjyys ei ole peikko sytkassa.palvelut.uusisuomi.fi. 11.10.2016. Web Archive. Arkistoitu 11.10.2016. Viitattu 2.7.2022.