Lasertulostin
Lasertulostin on laite, jolla voidaan piirtää esimerkiksi tietokoneen ruudulla nähtyä grafiikkaa tai tekstiä paperin pintaan. Laserkirjoittimet muistuttavat rakenteeltaan kopiokonetta.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lasertulostimen keksi vuonna 1969 Xeroxilla työskennellyt tutkija Gary Starkweather yhdistäessään laservalon aiemmin käytössä olleeseen elektrofotografiaprosessiin. Starkweatherin keksintöön perustuva lasertulostinprototyyppi tulosti vuonna 1971 jo kahden sivun sekuntivauhdilla.[1]
Ensimmäinen lasertulostin, IBM 3800, tuli kaupallisesti saataville vuonna 1976.[2] Toimistokäyttöön tarkoitetut lasertulostimet ilmestyivät markkinoille vasta vuonna 1981 yhdessä Xerox Star -tietokoneen kanssa.[3] Henkilökohtaisten tietokoneiden yleistyttyä lasertulostimet kehittyivät kompaktimmiksi. Ensimmäinen kirjoituspöydällä käytettäväksi suunniteltu lasertulostin oli HP:n ja Canonin yhteishankkeena toteuttama HP LaserJet vuonna 1984.[4] Pian HP:n jälkeen esimerkiksi Brother, IBM ja Apple toivat markkinoille omat pöytämalliset lasertulostimensa.
Lasertulostimet tarjosivat toimisto- ja sittemmin myös yksityiskäyttöön keinon tulostaa samalle paperille useita eri fontteja nopeasti ja tarkasti. Vastaavia ominaisuuksia ei tuolloin tarjonnut mikään yleisesti saatavilla ollut tulostintyyppi. 1980-luvulla ja sen jälkeen lasertulostinten koko ja hinta ovat pienentyneet olennaisesti.
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjoittimessa on valoherkkä sylinteri ja pyörivä rumpu. Nopeasti liikkuva lasersäde piirtää tulostettavan sivun rumpuun ja aiheuttaa rummussa positiivisen sähkövarauksen. Positiivinen sähkövaraus vetää puoleensa negatiivisesti latautuneita värijauhehiukkasia niihin kohtiin, joihin lasersäde on osunut. Tämän jälkeen paperiarkki kiinnittyy rumpuun lämmitettynä, ja värijauhehiukkaset tarttuvat paperille.
Värijauhe koostuu pigmentistä ja muovihiukkasista. Muovi sulaa kuumennettaessa, jolloin värijauhe imeytyy paperin kuituihin.
Toimintaperiaate
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lasertulostimen toimintaperiaate on seuraava:
- Piirtorummun staattinen varaus nollataan
- Laserilla valotetaan niitä alueita, joihin halutaan väri.
- Rumpu pyörii mustekammion lävitse, jolloin jauhe tarttuu staattisesti varautuneisiin alueisiin.
- Rumpu rullaa paperin pintaa pitkin, jolloin jauhe siirtyy rummun pinnasta paperin pintaan.
- Jauhe kuumennetaan, jolloin sulanut muoviaines ja pigmentti tarttuvat paperiin kiinni.
Terveysriskit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Australiassa tehdyn tutkimuksen mukaan lasertulostimien huoneilmaan päästämät hiukkaset voivat aiheuttaa keuhkoille samankaltaista vahinkoa kuin tupakansavu.[5] Queenslandin teknillisen yliopiston tutkimista laitteista lähes kolmasosa päästi ilmaan terveydelle haitallisia hiukkasia. Ongelmat olivat normaalia pahempia, kun mustekasetti oli uusi tai tulostettiin kuvia, jotka vaativat paljon mustetta.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Edwin D. Reilly: Milestones in Computer Science and Information Technology, s. 152. Greenwood Press, 2003. ISBN:1-57356-521-0 (englanniksi)
- ↑ IBM Archives: 1970s IBM. Viitattu 23.7.2012.
- ↑ Matthew DeCarlo: Xerox PARC: A Brief Nod to the Minds Behind Laser Printing, Ethernet, the GUI and More 20.12.2011. TechSpot. Viitattu 23.7.2012.
- ↑ HP Virtual Museum: Hewlett-Packard LaserJet printer, 1984 Hewlett-Packard. Viitattu 23.7.2012.
- ↑ Tulostimet saattavat vahingoittaa keuhkoja 1.8.2007. YLE. Viitattu 1.8.2007.
- ↑ Nick Bryant: Office printers ’are health risk’ 31.7.2007. BBC. Viitattu 1.8.2007. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- How Laser Printers Work – HowStuffWorks.com
- Is Your Printer Spying On You? (EFF)
- Detailed description, modelling and simulation of the electrophotographic print process (technical; 7.2MB)
- Xerographic Color Technology (Arkistoitu – Internet Archive) (PDF), Katun (supplier of OEM-compatible imaging supplies, photoreceptors, and parts), July 1999