Kurkunpääntulehdus

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Laryngiitti)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kurkunpääntulehdus
normaali(ylempi) ja tulehtunut kurkunpää (alempi)
normaali(ylempi) ja tulehtunut kurkunpää (alempi)
MedlinePlus 001385
MeSH D007827
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

Kurkunpääntulehdus eli akuutti laryngiitti on hengitystieinfektio, jonka tavallisimpia oireita ovat käheä ääni, kumeasti haukkuva yskä ja äänekäs sisäänhengitys. Äkillisessä kurkunpään tulehduksessa limakalvot turpoavat ja äänihuulten alapuolella esiintyy ahtautta.[1]

Kehittyminen ja oireet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurkunpääntulehduksen oireisiin voi kuulua äänen käheys, äänen menetys ja kurkkukipu. Kurkunpääntulehdus kestää yleensä noin 3-7 päivää. Kurkunpääntulehdus on yleisempää täysikasvuisten kesken.

Kurkunpääntulehdus voi olla tarttuvaa rippuen tulehduksen nousun syistä. Monet virukset kuten rinovirus, koronavirus ja influenssa voivat aiheuttaa kurkunpääntulehdusta. Tarttumaton kurkunpääntulehdus voi johtua mm. taudista, äänen liikakäytöstä tai allergiasta.[2][1]

Lasten akuutti kurkunpääntulehdus eli valekuristustauti[3] on tavallinen lasten ylähengitystieinfektio, ja aiheuttajana voi olla useampikin virus. Se alkaa tavallisesti yhtäkkiä yöllä. Hankalin vaihe kestää pari kolme vuorokautta, mutta yskä voi kestää viikonkin. Lämpöilyä voi esiintyä alkupäivinä. Taudinkuva voi olla erilainen lapsesta riippuen, vaikka kyseessä olisi sama virus.

normaalit äänihuulet (ylhäällä) ja tulehtuneet äänihuulet (alhaalla)
normaalit äänihuulet (ylhäällä) ja tulehtuneet äänihuulet (alhaalla)

Kurkunpääntulehdusta hoidetaan erityisesti antaen äänihuulten levätä. Puhuminen voi hidastaa tulehduksen paranemista. Potilasta kehotetaan välttelemään ärsykkeitä kuten alkoholia ja savukkeita. Riskiryhmille ja suuroireisille potilaille saatetaan tarjota antibiootteja.[2]

Jos lapsella on hankala hengenahdistus, hänet nostetaan ensiapuna syliin pystyasentoon ja hakeudutaan viileään ilmaan. Lasta rauhoitetaan, koska itkeminen lisää kurkunpään ärsytystä. Tavallista on, että lapsi on ollut terve nukkumaan mennessä mutta herää yöllä haukkuvaan yskään ja kuumeeseen. Lääkäriin täytyy hakeutua, jos tilanne ei helpota 5–10 minuutin sisällä tai sisäänhengitys on äänekäs lapsen ollessa rauhallinen. Lääkäriin lähtö on paikallaan myös, jos lapsella on astma tai jokin muu sairaus, jonka tilannetta äkillinen kurkunpääntulehdus voi pahentaa. Lapsi kuljetetaan lääkäriin istuvassa asennossa.

Useimmat äkilliset kurkunpääntulehdukset voidaan kuitenkin hoitaa kotona. Tällöin lasta pidetään kohoasennossa, koska makuuasento lisää limakalvoturvotusta ylähengitysteissä. Lapsen sänkyyn voidaan laittaa esimerkiksi tyynyjä patjan alle kohoasennon aikaansaamiseksi. Huone pidetään viileänä, koska viileä ilma vähentää limakalvoturvotusta. Myös höyryhengitystä voidaan kokeilla suihkuttamalla pesuhuoneessa kuumaa vettä altaaseen siten, että höyryä muodostuu ilmaan. Jos lapsella on hengenahdistusta vielä 15–30 minuutin kuluttua eikä kotikonsteista ole apua, täytyy lähteä lääkäriin. Lääkäriin täytyy myös hakeutua, jos lapsi on väsynyt, ahdistunut ja hengitystyö lisääntynyt. Kotona lapsen oloa voidaan helpottaa kuume- ja kipulääkkeellä: parasetamolilla, ibuprofeenilla tai naprokseenilla.

Sairaalassa ja terveyskeskuksessa äkillistä kurkunpääntulehdusta hoidetaan adrenaliinisumuttein. Adrenaliini vähentää kurkunpään turvotusta, ja sisäänhengitys helpottuu. Suomessa myös ensihoito voi annostella lapselle hoitoon tarvittavat lääkkeet kotona sekä arvioida jatkohoidon tarpeen, eikä sairaalakäyntiä välttämättä tarvita. [4]

Tulehduksen riskiä vähentää käsienpesu, kuumeisten ja flunssaisten ihmisten vältteleminen, ja tupakoinnin lopettaminen. Äänen ylirasitusta pitää myös välttää.[1]

Urheilulääkärin mukaan kurkun karheus tai lievä nuha ei estä vartin kevyttä kävelylenkkiä, jos keuhko-oireita ei ole ja yleisvointi on hyvä. Jos kävelystä tuleekin huono olo, pitää levätä. Liikunta aina kuormittaa elimistön puolustusjärjestelmää, eikä sairaana siitä saa liikunnan hyötyjäkään.[5]

  1. a b c Laryngitis 20.10.2022. MedlinePlus. Viitattu 11.10.2024.
  2. a b Acute laryngitis 11.10.2024. National library of medicine. Viitattu 11.10.2024.
  3. http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Kurkunp%C3%A4%C3%A4
  4. Jaana Heinonen, Laura-Maria Poikela, Hanna Vivolin: Imeväisen ja leikki-ikäisen äkillisen hengitysvaikeuden hoito sairaalan ulkopuolella www.theseus.fi. 2012. Viitattu 27.1.2024.
  5. TERVEYS: Voiko kurkkukivussa mennä lenkille? Urheilulääkäri Pippa Laukka kertoo, saako flunssassa treenata Anna. 4.9.2016.
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.