Lars Holsti
Lars Ragnar Martin Holsti (5. maaliskuuta 1926 Haapajärvi[1][2] – 20. joulukuuta 2023[3] Helsinki[4]) oli suomalainen lääkäri ja professori.
Henkilöhistoria ja ammattiura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Holstin vanhemmat olivat kihlakunnantuomari Ragnar Hugo Holsti ja Hjördis Ingegerd Hedman. Hän avioitui 1951 sihteeri Ulla Elisabeth Ramströmin kanssa. Halsti tuli ylioppilaaksi Helsingin V yhteiskoulusta 1944 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1953. Lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi hän väitteli 1960, 1958 hän erikoistui röntgentutkimuksiin ja -hoitoon. Holstista tuli lääketieteellisen radiologian dosentti 1962. Holsti toimi uransa alkuvaiheessa lääkärinä eri sairaaloissa, mukaan lukien HYKSin eri klinikat ja Lastenlinna sekä Invalidisäätiön ortopedinen sairaala.[1] Hän oli vuodesta 1968 Helsingin yliopiston sädehoidon ja syöpätautien professori. Holsti tutki syöpätautien säde- ja lääkehoitoa ja selvitti varsinkin säteilybiologisten näkökohtien soveltamista sädehoitoon.[5] Sodassa Holsti oli asevelvollinen ja palveli rintamalla tykkimiehenä.[1]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hajasäteilyä. Syöpäprofessori muistelee. Recallmed, 2010
- Syöpätaudit. Duodecim, 1992 (toimitettu Peter J. Robertsin ja Lyly Tepon kanssa)
- Syöpätaudit ja sädehoito: Kliininen onkologia. WSOY, 1983 (Eine Lukanderin, Pertti J. Taskisen ja Antero Voutilaisen kanssa)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 171. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
- ↑ Finska läkarsällskapet, Historik s. 168 (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)
- ↑ Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 18.2.2024, s. B 27.
- ↑ Lindroos, Pia & Mäntylä, Matti & Elomaa, Inkeri: Lars Holsti 1926–2023. Syöpätautien suuri nimi. (Muistokirjoitus) Helsingin Sanomat, 21.2.2024, s. B 12. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.5.2024.
- ↑ Facta2001, WSOY 1981, 6. osa, palsta 146