Lárnaka
| Lárnaka Lárnakan kunta Λάρνακα Δήμος Λάρνακας |
|
|---|---|
 Lárnakan kaupunkia. |
|
  Lárnaka |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Kypros |
| Alue | Lárnaka |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kaupunki ja kunta |
| Väkiluku (2011) | 51 468 |
| – Metropolialue | 85 700 |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
Lárnaka (kreik. Λάρνακα) on kaupunki ja kunta (Δήμος Λάρνακας, Dímos Lárnakas) Lárnakan alueella Kyproksen tasavallassa Kyproksen saarella. Se on alueensa hallinnollinen keskus. Kaupungin väkiluku on 51 468 (2011)[1] ja koko kaupunkialueen väkiluku noin 85 700 (2016).[2]
Lárnaka on Kyproksen neljänneksi suurin kaupunki.[3][4] Se on saaren tärkeimpiä satamia Limassolin ohella ja merkittävä turistikohde. Kaupungin lähellä sijaitsee Kyproksen tärkein lentokenttä, Lárnakan kansainvälinen lentoasema.[5][6]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lárnaka sijaitsee Kyproksen kaakkoisrannikolla. Etäisyys Lárnakasta pääkaupunki Nikosiaan on noin 45 kilometriä,[7] Famagustaan noin 43 kilometriä,[8] Limassoliin noin 67 kilometriä[9] ja Páfokseen noin 132 kilometriä.[10] Kaupungin eteläpuolella sijaitsee suuri suolajärvi, Lárnakan suolajärvi. Lentoasema sijaitsee kaupungista nähtynä suolajärven toisella puolella, noin neljän kilometrin päässä keskustasta.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Antiikin Kition
Lárnakan seudulta on löydetty merkkejä ihmisasutuksesta jo paleoliittisen kauden lopulla noin 10000–8200 eaa., ja pysyvästä asutuksesta viimeistään neoliittisella kaudella 8200–3900 eaa. Pronssikaudella noin 2500–1050 eaa. paikka toimi satamana, jonka kautta vietiin Kyproksen tunnettua kuparia.[6]
Antiikin aikana nykyisen Lárnakan paikalla sijaitsi Kitionin kaupunki. Sen perustivat myöhäisellä pronssikaudella eli mykeneläisellä kaudella 1200-luvulla eaa. Kreikasta tulleet siirtokuntalaiset. Myöhemmin 800-luvulta eaa. lähtien Kition oli saaren tärkeimpiä foinikialaisia siirtokuntia. Kaupunki säilyi pitkään kreikkalais-foinikialaisena, mutta hellenisoitui ajan kuluessa. Sen tunnetuin asukas lienee stoalaisuuden perustaja Zenon Kitionilainen. Kition kukoisti arkaaiselta klassiselle, hellenistiselle, roomalaiselle ja edelleen bysanttilaiselle kaudelle.[6][11][12]
Myöhempi historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perimätiedon mukaan kaupungin ensimmäisenä piispana toimi Lasarus, jonka Jeesus oli herättänyt kuolleista. Lasarus päätyi tämän jälkeen lähetystyöhön Kyprokselle. Hänet myös haudattiin kaupunkiin. Hauta löydettiin vuonna 890.[13] Arabit perustivat Lárnakan lähelle Hala Sultan Tekken 600-luvulla.[6]
Kaupunki sai nykyisen nimensä keskiajalla seudun useista antiikin aikaisista haudoista ja sarkofageista (larnaks).[13] Keskiajalla Lárnaka oli suolajärvensä ansiosta merkittävä suolanviennin keskus, ja se tunnettiin siksi myös nimellä Salinas.[6]
Osmanit valtasivat Lárnakan 1570–1571. Sen linna rakennettiin uudelleen vuonna 1625. Osmanivallan aikana kaupunki oli saaren ulkomaisten lähettiläiden keskus Nikosian sijasta, ja se oli saaren vauraimpia ja nykyaikaisimpia kaupunkeja. Ennen vuotta 1974 kaupungin väestö koostui kreikkalaisista ja turkkilaisista, mutta tämän jälkeen turkkilaiset joutuivat lähtemään, kun taas kaupunkiin muutti evakkoja Pohjois-Kyproksesta. Lárnakan lentoasema rakennettiin vuoden 1974 tapahtumien ja Nikosian lentoaseman menettämisen jälkeen. Kaupungin turismi on kehittynyt voimakkaasti 1980-luvulta lähtien.[6]
Nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lárnakan nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa antiikin Kitionin arkeologiset alueet, mukaan lukien mykeneläisaikaiset jäänteet sekä suuren temppelin, akropoliin ja sataman jäänteet antiikin ajalta, sekä Lárnakan arkeologinen museo. Muita nähtävyyksiä ovat Lárnakan bysanttilainen museo, Pierídis (Pierides) -säätiön museo, Luonnonhistoriallinen museo sekä linnoitus ja sen yhteydessä toimiva keskiaikaa esittelevä museo. Tunnetuin kirkko on Pyhän Lasaruksen kirkko (Ágios Lázaros), joka on rakennettu 900-luvulla paikalle, jota perinne pitää Lasaruksen toisena hautapaikkana. Lárnakan eteläpuolella sijaitsee Hala Sultan Tekke, joka on islamin pyhiä paikkoja.[13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Αποτελέσματα Απογραφής Πληθυσμού, 2011 (Väestönlaskennan tulokset) Στατιστική Υπηρεσία της Κυπριακής Δημοκρατίας (Kyproksen tasavallan tilastokeskus). Arkistoitu 19.10.2020. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ Cyprus - Republic of Cyprus Citypopulation.de. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ Cyprus: Municipalities and Communities Citypopulation.de. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ Cyprus: Northern Cyprus Citypopulation.de. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ Cyprus The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f History Larnaka Tourism Board. Arkistoitu 18.4.2018. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ From Larnaca to Nicosia Distance Calculator. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ From Larnaca to Famagusta Distance Calculator. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ From Larnaca to Limassol Distance Calculator. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ From Larnaca to Paphos Distance Calculator. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KITION (Larnaca) Cyprus”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Smith, William: ”Citium”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c Micuła, Grzegorz & Micuła, Magdalena: Cyprus, s. 78–81. (Eyewitness Travel) London, New York, Melbourne, Munich and Delhi: DK. ISBN 978-1-40535-324-3
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lárnaka Wikimedia Commonsissa
- Δήμος Λάρνακας. Lárnakan kunnan verkkosivut. (kreikaksi)
| Kunnat (dímos) | Aradíppou · Athiénou · Dromolaxiá-Meneoú · Lárnaka · Léfkara · Livádia |
|---|---|
| Yhdyskunnat (koinótita) | Agía Ánna · Ágioi Vavatsiniás · Ágios Theódoros · Alaminós · Alethrikó · Anafotída · Anglisídes · Aplánta · Ársos · Avdelleró · Choirokoitía · Delíkipos · Kalavasós · Kaló Chorió · Káto Drys · Káto Léfkara · Kelliá · Kíti · Kivisíli · Klavdiá · Kofínou · Kórnos · Kósi · Lágeia · Marí · Maróni · Mazotós · Melíni · Meloúseia · Menógeia · Mosfilotí · Odoú · Orá · Ormídeia · Pérgamos · Perivólia · Petrofáni · Psematisménos · Psevdás · Pýla · Pyrgá · Skarínou · Softádes · Tersefánou · Tóchni · Tremetousiá · Troúlloi · Vavatsiniá · Vávla · Voróklini · Xylofágou · Xylotýmvou · Zýgi |