Lapinuunilintu
| Lapinuunilintu | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Uunilinnut Phylloscopidae |
| Suku: | Aasiansieppokertut Seicercus |
| Laji: | borealis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Seicercus borealis |
|
| Synonyymit | |
|
Phylloscopus borealis |
|
.svg) Lapinuunilinnun levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Lapinuunilintu (Seicercus borealis) on uunilintujen heimoon kuuluva varpuslintu, Suomessa melko harvinainen.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapinuunilintu on päältä vihertävänharmaa, vatsapuolelta vaalea. Eroaa uunilinnusta voimakkaampien päänkuvioiden, laulun ja siipijuovan avulla.
Linnun pituus on 11,5–13 cm ja paino noin 10 g. Pajulinnun kokoinen. Ulkomuodoltaan muistuttaa kuitenkin enemmän idänuunilintua.
Vanhin suomalainen rengastettu lapinuunilintu on ollut vähintään 2 vuotta 5 päivää vanha.[3]
Kutsuääni terävä ”tsrit”. Laulu tyystin erilainen kuin muilla uunilinnuilla: hakkaava, toistava säe joka tuo mieleen hernekertun tai keltasirkun laulun alun – ”sri sri sri sri sri sri sri sri sri sri sri sri sri”.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapinuunilintu pesii Fennoskandian pohjoisosissa ja Pohjois-Siperiassa sekä paikoin Alaskassa. Suomessa vähälukuinen pesimälaji Itä- ja Pohjois-Suomessa. Saapuu talvehtimisalueiltaan Kaakkois-Aasiasta vasta kesäkuussa, poistuu jo elokuussa.
Euroopan noin 5 000 parin kanta pesii valtaosin Suomessa, sillä Ruotsissa on vain kymmenkunta ja Norjassa 10–100 pesivää paria.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapinuunilintu viihtyy koivu- ja sekametsässä, mielellään rannalla. Usein läpitunkemattomissa koivuryteiköissä tai mäntyrääseiköissä.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesä on yleensä maassa mättäässä tai ojan/joen penkassa, joskus myös vähän maanpinnan yläpuolella esimerkiksi kannolla. Muninta alkaa juhannuksen tietämissä. Munia on 6–7. Haudonta-aika lienee vajaa 2 viikkoa, samoin pesäpoikasaika. Koiras voi pesiä kahden naaraan kanssa.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapinuunilintu syö hyönteisiä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Seicercus borealis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 569. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 15.8.2021).
- ↑ Lintujen ikäennätykset Luomus. 28.5.2019. Viitattu 19.7.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pulliainen, Erkki, Mäkelä, Jyrki & Saari, Lennart 1990: Lapinuunilinnun (Phylloscopus borealis) pesinnästä ja käyttäytymisestä Metsä-Lapissa. - Lintumies 5.1990 s. 217-222. LYL.
- Sihvo, Yrjö 1969: Lapinuunilinnun käyttäytymisestä pesällä. - Lintumies 2.1969 s. 52. SLY.
- Lapinuunilintu Lintukuva-verkkopalvelussa
- ITIS: Phylloscopus borealis (englanniksi)