Lapinlemmikki
| Lapinlemmikki | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Boraginales |
| Heimo: | Lemmikkikasvit Boraginaceae |
| Alaheimo: | Boraginoideae |
| Suku: | Lemmikit Myosotis |
| Laji: | decumbens |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Myosotis decumbens |
|
| Katso myös | |
Lapinlemmikki (Myosotis decumbens) on monivuotinen ruohokasvi lemmikkien suvussa.
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapinlemmikki kasvaa 15–40 senttimetriä korkeaksi. Se muistuttaa suuresti puistolemmikkiä (Myosotis sylvatica), mutta kukan verhiö ei yllä teriön torveen nähden vaakatasossa olevien teriön liuskojen tasalle.[1] Lehtiasento on kierteinen. Alalehdet ovat muodoltaan puikeita, ylälehdet ovat soikeita ja ne ovat ruodittomia. Kukinto on viuhko, joka on toispuoleinen. Verhiö on kellomainen, se on karvainen ja sen liuskat ovat kapeita. Teriö on vaaleansininen ja sen torvi on verhiötä pidempi. Kasvi kukkii kesäkuulta heinäkuulle.[2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjoismaissa lapinlemmikki on pohjoinen tunturialueiden kasvilaji. Se kasvaa rehevissä tunturikoivikoissa.[1]
Suomessa se on harvinainen ja kasvaa vain aivan Pohjois-Lapissa, yleisimpänä Enontekiöllä.[3] Suomen Lajitietokeskuksen mukaan (2024) lapinlemmikkiä ei kuitenkaan aiemmasta tiedosta poiketen esiinny Suomessa.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 496. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1
- ↑ Henry Väre, Jukka Laine: ”Lapinlemmikki”, Metsäkasvio, s. 122. Metsäkustannus, 2016. ISBN 978-952-6612-78-2
- ↑ Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9
- ↑ Hallalemmikki – Myosotis decumbens | Esiintyminen Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 7.12.2024.