Lancia Delta
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Lancia Delta | |
|---|---|
 |
|
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Italia |
| Valmistaja | Lancia |
| Valmistusvuodet |
1979–1993 1993-1999 |
| Muut nimet | Saab-Lancia 600 (Ruotsi 1980-1982)[1] |
| Korimalli | 5-ovinen hatchback |
| Luokka | Keskiluokka |
| Edeltäjä | Lancia Fulvia |
| Teknisesti samankaltaisia |
Fiat Tipo (toinen sukupolvi) Fiat Bravo (2007-) (kolmas sukupolvi) |
| Tekniset tiedot | |
| Rakenne | etumoottori |
| Teho | 75–215 hv |
| Vetotapa | etuveto, neliveto |
| Kulutus | 9,6 l / 100 km |
| Mitat | |
| Massa | 1280 kg |
| Pituus | 3900 mm |
| Leveys | 1700 mm |
| Korkeus | 1380 mm |
Lancia Delta oli italialaisen Fiat-konserniin kuuluvan Lancian valmistama viistoperäinen monikäyttöauto joka esiteltiin Frankfurtin autonäyttelyssä vuonna 1979. Delta oli Lancian malliston tärkein malli 1980-luvulle tultaessa. Lancia Delta-malleilla voitettiin myös kuusi kertaa peräkkäin valmistajien maailmanmestaruus rallissa, vuosina 1987-92. Neljällä näistä saavutettiin lisäksi myös kuljettajan maailmanmestaruus.
Delta perustui osittaisesti Fiat Ritmon tekniikkaan ja autot jakoivat esimerkiksi saman pohjalevyn. Myös perus-Deltojen moottorit olivat samaa sukua kuin Fiat Ritmossa mutta korkeaviritteisempinä versioina. Deltan korimuotoilun suunnitteli Giorgetto Giugiaro. Ilmanvastuskerroin Deltassa oli suhteellisen korkea 0,43.
Auto voitti Vuoden auto (European Car of the Year) -tittelin 1980,[2] ja 9. maaliskuuta 1984 Lancialla juhlittiin 200 000:tta valmistunutta Deltaa, sitä kuitenkin valmistettiin selkeästi sisarmallejaan Fiat Ritmoa ja Lancia Prismaa vähemmän.
Deltan pohjalta tehtiin myös Lancian sedan -henkilöauto Lancia Prisma. Myös Lancia Prismasta tehtiin sporttinen nelivetoinen Integrale-versio, tämä ei kuitenkaan ollut samassa määrin urheiluhenkinen kuin Delta HF Integrale. Suomessa myydyin lienee Prisma 1.6 i.e, joka oli luokassaan erittäin hyvin varusteltu ja sai hyvää arvostelua osakseen ajettavuudestaan testeissä.
Vuonna 1985 markkinoille tuli dieselversio ja vuonna 1986 nelivetoversio. Nelivetoversio oli varsin kehittynyt, keskitasauspyörästössä oli viskolukko ja takana Torsen. Voimanjakosuhde (etu/taka) oli 56/44 8V:ssä ja 47/53 16V-mallissa (Integralet).
Lancia Delta -mallit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lancia Delta S4
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Lancia Delta S4
Lancia Delta S4 oli Lancia 037:n seuraajaksi kehitetty nelivetoinen B-ryhmän ralliauto. Auto teki debyttinsä loppuvuodesta 1985 ja sillä kilpailtiin vuoden 1986 loppuun asti. B-ryhmän autot kiellettiin MM-rallikauden 1986 päätteeksi.
Lancia Delta Group A
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Lancia Delta Group A
B-ryhmän kieltämisen jälkeen Lancia kehitti A-ryhmän mukaisen mallin.
Kaudella 1987 Lancian menestys kuitenkin jatkui tallin esiteltyä A-ryhmään luokitellun Delta HF 4WD:n, joka oli heti kilpailukykyinen vaikka auto jouduttiin kehittämään käytännössä tyhjästä B-ryhmän loppumisen jälkeen. Monet kilpailevista talleista eivät olleet yhtä muuntautumiskykyisiä kuin Lancia, ja kilpailutoimintansa lopetti muun muassa Audi ja Citroën. Delta HF 4WD pohjautui jo normaaliin tuotantoautoon kuten myös kauteen 1988 lanseerattu menestyksekäs Lancia Delta HF Integrale 8V. Paljon uutta tekniikkaa sisältäneen Delta HF Integralen tuominen kilpakäyttöön ei kuitenkaan ollut ongelmatonta. Tekniset murheet vaivasivatkin sitä aluksi, mutta pian autosta kehitettiin ylivoimainen.
A-ryhmän autoa kehitettiin eteenpäin kunnes Lancia vetäytyi rallin MM-sarjasta kauden 1993 päätteeksi.
Lancia Delta HF Integrale
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Syksyllä 1987 esiteltiin Delta HF Integrale 8V joka osoittautui olevan odotusten mukaisesti erittäin menestyksekäs ralliauto. Tämä auto oli suunniteltu varta vasten kilpailutoimintaa ajatellen, ja tässä myös onnistuttiin. Pienien alun tekniikkaongelmien jälkeen autosta tuli ylivoimainen. Integralen eri versiot olivat suosittuja luokassaan myös normaalikäytössä johon kilpailevina malleina kuuluivat muun muassa Ford Sierra RS Cosworth, Audi 90 quattro, sekä BMW M3. Integralesta ei kuitenkaan voitu puhua suosiosta huolimatta volyymimallina, suhteellisen pieni valmistusmäärä ja pienehkö erikoisempi italialainen automerkki valmistajana takasivat autolle klassikon statuksen jo tuotannon ollessa vielä käynnissä.
Integralessa oli monia uudistuksia edeltäjäänsä ja poikkesi HF 4WD:stä jonkin verran. Myös tehoa oli lisätty. Tunnistettavimmat erot olivat ulkoisia, joista näkyvimpinä olivat etulokasuojiin sekä korin takaosaan muotoillut levitykset ja uudennäköinen 15-tuumainen kevytmetallinen vannemalli. HF Integrale 16V:ssä vannemalli säilyi samana, mutta vanteen kokonaisleveyttä sekä auton raideleveyttä hieman suurennettiin. Muutoinkin ulkokuoren muutokset 16V:ssä olivat pieniä 8V:seen, näkyvin ero vanneleveyden lisäksi oli konepellissä oleva kohouma. Delta Integrale 16V:n teholukemat olivat 200 hv ja nelivedon etu/taka-jakosuhde oli säädetty enemmän takapainotteiseksi (47/53) entisen etupainotteisuuden (54/46) sijaan.
Sisustasta Integraleista löytyi varusteina esimerkiksi nahkainen kolmipuolainen ohjauspyörä, kangas/alcantara-verhoilu Recaro-urheiluistuimineen, sähköiset lasinnostimet ja kattava lisämittaristo jossa näytöt esimerkiksi ahto- ja öljynpaineille. Osassa Integraleja oli myös kattoluukku ja nahkasisusta saatavilla myöhempiin Evolution-malleihin.
Delta HF Integralen moottorina oli 1995 cc DOHC-suihkutusmoottori joka oli varustettu Garrett T03-turboahtimella sekä välijäähdyttimellä. Tehoa 8V- moottorissa on 185 hv/5300 rpm ja vääntöä 304 Nm/3500 rpm. 16V-mallissa teholukemaa oli parannettu 200:n hevosvoimaan ja Evolution-mallien kehittyessä tehoa oli lopulta jo 215 hevosvoimaa. Suomeen Integraleista tuotiin virallisesti vain 8- ja 16V-malleja. Myöhempiä Evolution-malleja ei maahantuoja tuonut Suomeen. Integrale-mallien valmistus lopetettiin kokonaisuudessaan vuonna 1994.
Lancia Delta 1993-99 "Nuova Delta"
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisten Delta-sukupolvien menestyksen jäljissä esiteltiin 1993 aivan uudenmallinen Fiat Tipoon perustuva Lancia Delta-mallisto. Uusi Delta oli painotettu enemmän mukavuutta ja helppoutta arvostavalle asiakaskunnalle aiemmin tärkeän tehon ja suorituskyvyn sijaan. Moottorivaihtoehdot 1,6 8V:stä aina 2,0 16V Turboon. Nelivetoisena autoa ei saanut. Mallisukupolvi jäi edeltäjiinsä verraten jonkin verran vaisuksi, eikä saavuttanut samanlaista menestystä. Suomessakaan auto ei ollut kovin suosittu ja yleinen.
Lancia Delta (2008–2014)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Lancia Delta (2008)
Moottorivaihtoehdot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1.3 (1301 cc) – 75 hp (1979– )
- 1.5 – 85 hp (1979– )
- 1600GT (1585 cc) – 100 hp (1979–1986)
- 1600GT i.e. (1585 cc) – 108 hp (1986–1992)
- 1600GT i.e. (1585 cc) – 92 hp (1992– )
- HF Turbo – 130 hp (1983–1986)
- HF i.e. Turbo – 140 hp (1986– )
- HF 4WD – 165 hp (1986– )
- HF Integrale – (1995 cc) 185 hp (1987–1989)
- HF Integrale 16V – (1995 cc) 200 hp (1989– )
- HF Integrale Evolution (1995 cc) – 210 hp (1991–1992)
- HF Integrale Evolution 2 (1995 cc) – 215 hp (1992)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.saabhistory.com/2008/12/01/the-saab-600-1980-1982/[vanhentunut linkki]
- ↑ 1980 – Lancia Delta Car of the Year. Viitattu 31.5.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lancia Delta Wikimedia Commonsissa
- Lancia Delta -Suomen maahantuojan sivusto (Arkistoitu – Internet Archive)
- Video Lancia Deltasta Ilta-Sanomien sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)
- Lancia Delta S4:n tarina (englanniksi)
| Nykyiset mallit | Ypsilon III | ||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Entiset mallit |
| ||||||||||||||||||||||
| Konseptimallit | |||||||||||||||||||||||
| Hyötyajoneuvot |
| ||||||||||||||||||||||
| Moottoriurheilu |