Lamoraal van Egmont
Lamoraal I graaf van Egmont (myös Egmond) (1522–1568) oli flanderilainen kenraali ja valtiomies, joka vaikutti 1500-luvulla juuri ennen kahdeksankymmenvuotista sotaa.[1] Hän syntyi Alankomaiden rikkaimpiin ja vaikutusvaltaisimpiin kuuluvasta perheestä ja oli äitinsä puolelta Espanjan kuninkaan serkku. Hän peri vuonna 1542 veljensä tiluksen Hollannissa.
Espanjan armeijan palveluksessa hän voitti ranskalaiset vuosina 1557 ja 1558. Palkkioksi hänet nimitettiin vuonna 1559 Flanderin ja Artoisin valtionhoitajaksi. Yhdessä Vilhelm I Oranialaisen kanssa hän vastusti Espanjan inkvisitiota.
Filip II lähetti Alban herttuan Fernando Álvarez de Toledon Hollantiin, jolloin Vilhelm pakeni Brysselistä. Egmont ja Philip de Montmorency jäivät kuitenkin kotikaupunkiinsa. Alban herttua pidätytti heidät heti ja asetti syytteeseen maanpetoksesta. Vaikka Egmont pysyi kuninkaalleen uskollisena, hänet tuomittiin ja teloitettiin vuonna 1568. Egmont haudattiin Zottegemiin. Kaupungissa on nykyään Egmontille omistettu museo ja kaksi patsasta [2].
Egmontin kreivi on Goethen näytelmän Egmont päähenkilö. Ludwig van Beethoven sävelsi näytelmään alkusoiton.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lamoraal graaf van Egmond Encyclopedia Britannica. Viitattu 1.7.2013. (englanniksi)
- ↑ Zottegem
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lamoraal van Egmont Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
