Laminaatti
Laminaatti on useammasta materiaalikerroksesta yhteen liittämällä, laminoimalla aikaansaatu rakenne.
Sanan alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sana tulee latinankielen sanasta 'lāmella', joka tarkoittaa pientä, ohutta metallilevyä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laminaatin keksivät Cincinnatissa, Yhdysvalloissa Westinghouse-sähköyhtiön tutkimusinsinöörit Daniel O'Conor ja Herbert Faber vuonna 1913.[1] Materiaali suunniteltiin alun perin sähköeristeeksi korvaamaan aikaisemmin käytetyt silikaattipitoiset mineraalit. Formica-nimellä valmistettu laminaatti koostui aluksi kangaskudosten kerroksista, jotka sidottiin yhteen hartsilla. Myöhemmin sitä alettiin tehdä paksuista paperinpalasista, joita laminoitiin melamiinilla. Näin aikaansaatu kova pinta kestää kuumuutta ja kulutusta, kun taas paperi avasi mahdollisuuksia värien ja kuvioiden painamiseen, joka osoittautui materiaaliyhdistelmän menestyksen avaimeksi.[2]
Komposiittilaminaatteja valmistava Formica-yhtiö aloitti vuonna 1927 koristekuvioiden kopioinnin laminaattiin kivipainantamenetelmällä. 1930-luvulla maailmankuulut taiteilijat ja arkkitehdit huomasivat materiaalin mahdollisuudet ja ottivat sen mukaan modernistisiin ja art deco -tyylisiin sisustuksiin. Toisen maailmansodan jälkeen uudenaikaisten ja edullisten sisustusmateriaalien kysyntä kasvoi. Formica-laminaatin uudet värit ja kuviot olivat suosittuja. Käsite Formica-tuotteet tuli ensimmäisen kerran Euroopan markkinoille vuonna 1946. Vuonna 1950 Serlachius rakennutti Kolhoon puutavaran kyllästämön, ja vuonna 1953 perustettiin IKI-levytehdas. IKI-levystä syntyi puusepän- ja rakennusteollisuuteen käsite, johon liitettiin käsitteet "kova ja kestävä". Nykyisin Formica Group-yhtiöllä on toistakymmentä tuotantolaitosta eri puolilla maailmaa.
Eri laminointimateriaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisin laminaatteja voidaan valmistaa eri materiaaleista erilaisiin tarkoituksiin. Materiaaleina voidaan käyttää esimerkiksi erityyppisiä muoveja, laseja tai kartonkeja. Materiaali voi olla sama jokaisessa kerroksessa tai se voi vaihdella haluttujen ominaisuuksien mukaan. Laminointimenetelmät eroavat materiaalien ja laminaatin käyttötarkoituksen mukaan. Tyypillisesti laminointiin liittyy puristuspaine ja kuumennus sekä joskus liima-aine.
Joitakin laminointikohteita:
- Lasikuitulaminaatti on lasikuidusta ja polyesteri- tai epoksihartsista puristamalla aikaansaatu rakenne, jota käytetään esimerkiksi sähkölaitteissa ja veneen valmistuksessa.
- Hammaslaminaatti on hampaan pintaan pysyvästi kiinnitetty posliinikuori.
- Laminaattitaso on yleensä työtaso, jonka pintaan on liimattu kerroksellinen kova laminaattipinta. Taso koostuu runkona toimivasta lastu- tai HDF-levystä ja pinnan paperikerroksista.[3] Runkolevyn toiselle puolelle on liimattu ns. vastalaminaatti. Laminaatissa on yleensä päällimmäisenä läpinäkyvä kulutuskerros, jonka alla saattaa olla esimerkiksi painamalla aikaan saatu kuviokalvo. Levyä kutsutaan usein IKI-levyksi, joka oli suomalaisen valmistajan Serlachiuksen aikana käytössä ollut tuotemerkki. IKI-levytehtaat sijaitsevat edelleen Kolhossa, nykyinen valmistaja on Formica IKI Oy.[4]
- Melamiini on pinnoite, joka koostuu hartsilla yhteen laminoiduista paperi- ja melamiinikerroksesta. Käytetään esimerkiksi kalusteitten rungoissa ja huonekaluissa.
- Laminoitu paperi tai kartonki on eri tavoin, esimerkiksi muovi- tai alumiinifoliopinnoituksella laminoitu kaksi- tai useampikerroksinen monikerrosmateriaali, kuten esimerkiksi maitotölkkien nestepakkauskartonki. Katso:
- Pääartikkeli: Laminointi (paperinjalostus)
- Laminaattilattia on yleisesti käytössä oleva lattiamateriaali, jonka runkona on HDF- tai MDF-levy ja pintana yhteen laminoituja paperikerroksia.[5]
- Laminoitu lasi tehdään liittämällä muovikalvon avulla kaksi tai useampia lasilevyjä yhteen. Laminoitua lasia käytetään poikkeuksellisten särkymisominaisuuksiensa vuoksi turvalasina – jos lasi särkyy, kappaleet pysyvät kiinni sitkeässä muovikalvossa. Laminoitua laseja käytetään esimerkiksi autojen tuulilaseissa ja turva-laseina. Lasiin törmäävä ei loukkaa itseään, koska laminoidun lasin läpi ei pääse helposti.[6]
- Vaneri on ohuita puuviiluja on laminoitu liimaamalla yhteen.
- Valokuvausfilmi koostuu yhteen laminoiduista muovikalvoista.
Laatu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimellä laminaatti tarjotaan valtavia määriä erilaisia materiaaleja ja niistä valmistettuja tuotteita. Kuluttajan on vaikea erottaa eri laminaattilaatuja. Laminaatista käytetään monia nimiä, kuten mikrolaminaatti, rullalaminaatti, matalapainelaminaatti, melamiini sekä korkeapainelaminaatti. Laadullisesti paras tuote on korkeapainelaminaatti, joka valmistetaan EN-438 standardin mukaan. Standardi velvoittaa käyttämään valmistuksessa muun muassa riittävää materiaalin paksuutta ja puristuspainetta, jolloin lopputuote vastaa standardin kovia vaatimuksia. Kotimainen IKI-levy on korkeapainelaminaattia.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]IKI-levyn korkeapainepuristus tapahtuu 9 Mpa:n paineessa ja 150 °C:n lämpötilassa. Näissä olosuhteissa hartsilla impregnoidut erikoispaperiarkit muuttuvat yhtenäiseksi levyksi. Puristusvaiheen jälkeen ohuet laminaatti-levyn taustat karhennetaan liimattavuuden parantamiseksi. Umpilaminaatiksi kutsutaan yli 3 mm vahvaa laminaattia. Kuviollisessa laminaattilevyssä käytetään kuvioarkin päällä kulutuskestävyyttä lisäävää pintakalvoa. Laminaattilevyn paksuuden määrää runkopapereiden paksuus.
Laminaatin suurimman valmistuskoon määrää käytössä oleva puristin. Suomessa suurimman valmistetun levyaihion maksimipituus on 3 050 mm, joka on yleisin käytetty levypituus. Laminaatin leveys on 1 300 mm. Saatavilla olevat paksuudet ovat 0,7–22 mm.
Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Formica IKI Kolhon tehdas toimittaa ainoana vastaavana koko Pohjois-Euroopassa tuotteita kotimaahan, Skandinaviaan, Baltiaan ja aikaisemmin myös Venäjälle. Kolho-yhtiöt jatkojalostivat materiaalia paljon IKI-levytehtaan alkuajoista lähtien. Vuonna 2008 Formica IKI Oy keskittyi täysin korkeapainelaminaatin valmistukseen ja jatkojalostusliiketoiminta sekä komponenttien projektikohtainen valmistus siirrettiin Tälli Osakeyhtiölle [7]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Our Legacy, The Early Years (yhtiön verkkosivu) Formica. Formica Corporation. Viitattu 17.1.2013. (englanniksi)
- ↑ Oliver Wainwright: Shiny, happy households: Formica turns 100 (artikkeli) The Guardian. 17.1.2013. Guardian News and Media Limited. Viitattu 17.1.2013. (englanniksi)
- ↑ Formica-korkeapainelaminaatti Formica IKI Oy. Arkistoitu 24.1.2013. Viitattu 26.8.2012.
- ↑ Yritykset (Archive.org) Kolhon kyläyhdistys ry. Arkistoitu 15.4.2012. Viitattu 26.8.2012.
- ↑ Kysymyksiä ja vastauksia laminaattilattiasta Värisilmä Oy. Viitattu 2.12.2014.
- ↑ Lasisanasto Seloy Oy. Viitattu 26.8.2012.
- ↑ Historiamme (yhtiön kotisivu) Formica. The Diller Corporation. Viitattu 17.1.2013.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Laminaatti Wikimedia Commonsissa
