Lahr/Schwarzwald
| Lahr/Schwarzwald | |
|---|---|
 |
|
 vaakuna |
|
  Lahr/Schwarzwald |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Baden-Württemberg |
| Piirikunta | Ortenaukreis |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 69,84[1] km² |
| Korkeus | 170 m |
| Väkiluku (30.6.2022) | 48 695[2] |
| – Väestötiheys | 697 as./km² |
| Postinumero | 77933 |
| Suuntanumero(t) | 07821 |
Lahr/Schwarzwald on kaupunki Ortenaukreisin piirikunnassa Baden-Württembergin osavaltiossa Lounais-Saksassa. Schwarzwaldin länsireunalla sijaitseva Lahr on paikallisesti merkittävä kaupunki, jonka vanhimmista osista on kirjallinen maininta jo 700-luvulta. Kesäkuun 2022 lopussa kaupungissa oli 48 695 asukasta[2].
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lahr/Schwarzwald sijaitsee osavaltionsa länsiosassa lähellä Ranskan rajaa. Sen itäpuolella levittäytyy laaja Schwarzwaldin metsä, lännessä virtaa Rein. Kaupungin halki virtaa Kinzigin 57-kilometrinen sivujoki Schutter; Kinzig puolestaan on Reinin 93-kilometrinen sivujoki. Lahrin etäisyys Freiburg im Breisgausta on noin 40 kilometriä pohjoiseen, Stuttgartista runsaat 100 kilometriä lounaaseen ja Strasbourgista noin 30 kilometriä eteläkaakkoon. Ortenaun piirikunnan hallintokaupungista Offenburgista Lahr sijaitsee viitisentoista kilometriä etelään.[3]
Lahrin länsipuolisko on voimakkaasti kulttuurivaikutteinen, itäpuolisko on suurelta osin metsää. Muusta Lahrista lähes erillään on kaupungin lounainen kolkka, jonka alueella sijaitsee Kippenheimweilerin kaupunginosa. Kippenheimweiler on entisten maalaiskuntien Hugsweier, Kuhbach, Langenwinkel, Mietersheim, Reichenbach ja Sulz ohella yksi Lahriin 1970-luvulla liitetyistä kunnista. Kanta-Lahriin liitettiin jo 1899 Burgheim ja 1933 Dinglingen.
Lahr kuuluu eteläisen Ylä-Reinin alueeseen (Region Südlicher Oberrhein), jonka pinta-ala on runsaat 4 000 neliökilometriä ja väkiluku noin 1,1 miljoonaa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lahrin alueelta on löydetty jälkiä roomalaisesta asutuksesta, kuten gallo-roomalaisen fanumin eli pienen temppelin rauniot. Vakituinen kaupunkimainen asutus alkoi kehittyä Geroldseckin suvun rakennuttaman linnan liepeille 1200-luvulla, linnasta on säilynyt torni, Storchenturm Lahr. Paikkakunta kohotettiin kaupungiksi oletettavasti 1278. Lähes sata vuotta myöhemmin, 1377, kaupunkiprivilegiot uusittiin. Ne mahdollistivat Lahrin vaurastumisen ja kehittymisen kaupankäynnin keskukseksi aina vanhan valtakunnan loppuun asti. Suurin takaisku myönteiselle kehitykselle oli kolmikymmenvuotinen sota, jolloin väkiluku pieneni voimakkaasti. Sodan jälkeen 1677 François de Créquyn joukot polttivat Lahrin.
Vuonna 1803 Lahrista ympäristöineen tehtiin osa Badenia. Kaupunkiin perustettiin 1800-luvun kuluessa useita painotaloja. Vuosina 1898–1919 ja 1936–1945 Lahrissa toimi varuskunta. Toisen maailmansodan jälkeen Lahr toimi ranskalaisjoukkojen tukikohtana ja vuodesta 1969 aina 1990-luvulle kaupungissa oli Kanadan NATO-joukkojen päämaja. Sodan jälkeen Lahriin muutti venäjänsaksalaisia tuhansittain ja kaupunkiin jäi noin 200 hengen kanadalaisyhteisö sen jälkeen, kun maan joukot olivat poistuneet. Lahrin piirikunta, Landkreis Lahr, lakkautettiin 1973 ja samalla perustettiin Ortenaun piirikunta.
Lahrin kaupunginosilla on niin ikään pitkä historia. Mietersheim mainitaan ensi kerran 762 muodossa Mutherisheim, Dinglingen 961 muodossa Tuntelinga, Burgheim 1035 muodossa Burcheim, Sulz 1270 muodossa Sulz ja Hugsweier keskiajan loppupuolella 1341 muodossa Hugeswilre.
Nyky-Lahrin lounaiskulman Kippenheimweiler mainitaan ensi kerran 1417 muodossa Wilre ja 1462 muodossa Kippenwiler. Kuhbach, joka nykyisin muodostaa Lahrin keskustasta itään ulottuvan nauhamaisen asutusjatkumon, mainitaan 1035 muodossa Cuobach ja Reichenbach, joka on Lahrin itäisin kaupunginosa aivan Kuhbachin kaakkoispuolella, mainitaan 1270 muodossa Richenbach.
Langenwinkel on nuori kulmakunta. Sinne rakennettiin ensimmäinen talo vasta 1790 ja seitsemän vuotta myöhemmin se sai itsenäisen kunnan aseman.
Lahrin maamerkki on pyöreä torni Storchenturm Lahr, jota kutsutaan myös nimellä Burg Lahr. Se on ainoa keskiaikaisesta vesilinnasta säilynyt osa, alun perin torneja oli neljä. Lahrin kaupunginpuisto tunnetaan ruusuistaan ja Villa Jammista. Lahrin pääkirkko on evankelinen Unserer Lieben Frau, arkkitehtuuriltaan se on varhaisgoottilainen basilika.
Talous ja liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lahrissa on muun muassa koneenrakennusta, autoteollisuuden alihankkijoita, painotaloja, pakkausten valmistajia, logistiikkakeskuksia, terveydenhoitoalan toimijoita ja luovien alojen yrityksiä.[4]
Lahrin rautatieasema sijaitsee rataosuudella Mannheim–Basel. Rataosuudella sijaitsevat myös Heidelberg, Karlsruhe ja Freiburg im Breisgau. Etäisyys Freiburgin päärautatieasemalta on noin 44,7 kilometriä. Lounaisen Saksan valtaväylä BAB 5 kulkee aivan Lahrin länsiosia hipoen ja risteää Bundesstraße 415:n kanssa keskustan luoteispuolella liittymässä 56. Lahrissa sijaitsee yksi Saksan erikoislentokentistä (Sonderflughafen). Se on rahtiliikenteen käytössä. Kiitotien pituus on 3 000 metriä.
Lähteet ja viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Bevölkerung, Gebiet und Bevölkerungsdichte Statistik-bw.de. Statistisches Landesamt Baden-Württemberg. Viitattu 14.6.2023.
- ↑ a b Bevölkerung der Gemeinden Baden-Württembergs am 30. Juni 2022 (PDF) (s. 12) Statistisches Landesamt Baden-Württemberg. Viitattu 14.6.2023. (saksaksi)
- ↑ Entfernung von Lahr/Schwarzwald nach_ Luftlinie.org. Viitattu 12.6.2020.
- ↑ Porträt Lahr.de. Stadt Lahr. Viitattu 16.6.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kaupungin verkkosivut (saksaksi, englanniksi, ranskaksi)
- Lahr, Baden-Württemberg, Saksa — Sunrise, Sunset and Daylength (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Maantieteelliset | |
