Lahja (nimi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lahja
Nimipäivä  
– suomenkielinen 7. elokuuta
– ruotsinkielinen
– ortodoksinen 11. syyskuuta
Muunnelmia
Vastineita eri kielissä Donatus, Donata
Nimen alkuperä sana lahja

Lahja on suomalainen naisen ja aikaisemmin myös miehen etunimi, joka on tullut käyttöön 1800-luvun lopulla. Nimeä pidetään käännöksenä latinankielisestä miehennimestä Donatus 'lahjoitettu', joka edelsi Lahjaa samana päivänä almanakassa, tai toisesta 1700-luvun almanakkanimestä (Theo)dorus 'Jumalan lahja'. Ajatus lapsesta Jumalan lahjana periytyy Raamatusta. Myös Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Lahjan Teodoraan.

Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908. Nimipäiväksi valittiin 7. elokuuta, koska sama päivä oli aikaisemmin ollut Donatuksen nimipäivä ja latinan sana donatus tarkoittaa myös lahjoitettua.[1] Donatus on miehen nimi, ja alkuvuosina jotkut poikalapsetkin saivat nimen Lahja,[2] mutta sittemmin viimeksi mainittu nimi on vakiintunut naisennimeksi.

Vuoden 2019 loppuun mennessä Suomessa on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan 13 320 naista ja hieman yli 530 miestä saanut nimen Lahja. Melkein kaikki Lahja-nimiset miehet ja suurin osa sen nimisistä naisistakin on syntynyt ennen vuotta 1960.[3]

Tunnettuja Lahja-nimisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Lahja Aalto, myöh. Lahja Valakivi (1892–1956), jääkärieverstiluutnantti, toimittaja ja kirjailija
  • Lahja Durchman (1857–1935), suomalainen rovasti, sukututkija ja suomentaja
  • Lahja Kerppola (1883–1936), korkeimman oikeuden oikeusneuvos
  • Lahja Oksanen (1897–1968), jääkärieverstiluuntantti
  • Lahja Veijola (1897–1961), jääkärikapteeni

Kuvitteellisia Lahja-nimisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Lahja Takkinen, Häräntappoase-elokuvassa ja -kirjassa esiintyvän maalaistalon emäntä.
  1. Kustaa Vilkuna, Marketta Huitu, Pirjo Mikkonen: Suomalainen nimikirja, s 102, Otava 1985, ISBN 951-1-07227-7
  2. Syrjänen, Pirjo-Riitta (toim.): Kutsu vaikka kukkaseksi: Nimitiedon vuosikirja. Hämeenlinna: Karisto, 1999. ISBN 951-23-3923-4
  3. Nimipalvelu Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 7.8.2021.