Lahden vanha radioasema

Lahden vanha radioasema oli Yleisradion radioasema Lahdessa vuosina 1928–1935. Rakennus sijaitsee Radiomäenkatu 43:ssa Lahden Radiomäen mastojen välissä. Keltainen Lahden vanhan radioaseman kiinteistö kuuluu radio- ja televisiosäätiölle, mitä vuokraavat Lahden taidegraafikot, Lahden Radioamastöörikerho, kolme musiikkiyhtyettä ja äänisuunnittelija. Lahden vanhalla radioasemalla kokoontuvat myös kerran kuukaudessa Lahden Radioharrastajat ensimmäisinä lauantaina kello 14.

Lahden vanhin yleisradioasema on kuulunut Lahden Radioharrastajille, ja se sijaitsi Harjukadun ja Rautatienkatun risteyksessä tornikulmaisen talon kolmannessa kerroksessa. Sieltä lähetettiin Lahden ensimmäiset yleisradiolähetykset. Asema siirtyi monien muiden yksityisten radioyhdistysten radioasemien tapaan Yleisradiolle ja yhdistys sai vastikkeeksi kaksi Yleisradion osaketta.

Rakennusvaihe

Vuonna 1927 Yleisradio päätti rakentaa uuden yleisradioaseman Helsingin ulkopuolelle kuuluvuuttaan parantaakseen. Sijoituspaikaksi kaavailtiin joko Lahtea, Tamperetta tai Hämeenlinnaa. Lahti voitti lopulta kilpailun, koska sen sijainti Suomen tiheimmin asuttuihin alueisiin nähden oli otollisin, ja koska kaupunki lupasi Yleisradiolle maksutta tontin Radiomäeltä, silloiselta Hautausmaanmäeltä, jonne oli 1912 perustettu Hollolan kunnasta 1905 itsenäistyneeseen entiseen Lahden kauppalaan kaupungin ensimmäinen hautausmaa.

Ripeästi sujuneiden rakennustöiden jälkeen Lahden pitkäaaltoasema kytkettiin toimintaan 22. huhtikuuta 1928 klo 19:10. Sen lähetyslaitteet olivat teholtaan 25 000 W:n Telefunken-lähettimet.

Saksalaisen urakoitsija Lehmann & Co.:n työnjohdolla pystytettiin yleisradioaseman kaksi radiomastoa. Ne rakennettiin syksyllä 1927 vain 74 päivässä, mitä pidettiin aikanaan huomattavana saavutuksena. Teräsristikkomastot ovat 150 metriä korkeat ja yltävät 300:n metrin korkeuteen merenpinnasta. Nopeasta rakennustahdista huolimatta mastot ovat rakenteeltaan poikkeuksellisen lujat: ne seisovat vapaasti ilman minkäänlaisia tukivaijereita, mutta heiluvat pahimmassakin myrskyssä vain 3 cm –4 cm. Mastojen väliin pingotettiin 12 metrin levyinen ja 250 metriä pitkä kuusilankainen antenni. Mastojen väli on 316 metriä.

Antenninsäätöpaikka Lahden radioaseman aikana

Vuosina 1935–1993 toimineen uuden radioaseman perustamisen jälkeenkin vanha radioasema (1928-1935) toimi osana Lahden radioaseman radiolähetysinfrastruktuuria, koska siellä on pitkien aaltojen lähetysten radiomastojen antenninsäätötila, jossa kondensaattoreilla säädettiin antennien taajuusvirityspistettä, sähkömagneettista pituutta, lämpötilavaihteluiden aiheuttaman antennin fyysisten pituusmuutosten tasapainottamiseksi. Antenninsäätötila on rakennuksen toisessa kerroksessa.

Lahden vanhan radioaseman päärakennus

Suunnittelu

Rakennuksen on suunnitellut yleisten töiden osaston arkkitehti, myöhempi rakennusneuvos, Georg Wigström.

Rakennus

Rakennuksessa on kellaritaso, katutaso sekä toinen kerros ja ullakkokerros. Kellaritasossa on varauloskäytävän osan muodostaen vanha sähkötekninen paja, jossa tehtiin korjauksiin tarvittavia työkalujakin. Katutasossa on Lahden Radioamatöörikerho ry ja toisessa kerroksessa ruokasali sekä keittiötilat. Museotilana toisessa kerroksessa on 1928 jälkeenkin käytetty antenninsäätötila, jolla säädettiin Lahden pitkien aaltojen lähetysantennien sähköistä pituutta kondensaattoreilla, koska mm. sääolojen vaihtelu aiheutti laajenemista ja supistumista Lahden radiomastojen välillä oleviin lanka-antenneihin muuttaen antennin pituutta, mikä piti korjata sähköisen pituuden muuttamisella kondensaattorein.

Lahden vanhalla radioasemalla on alkuperäisessä kunnossaan korjauspaja, jonne pääsee Lahden Radioamatöörien kerhohuoneen sivuitse.

Ympäristö

Lahden taidemuseon veistokset

Rakennuksen pihalla on Johannes Iivakon eläinveistoksia. Eläinveistoksia on kummallakin puolella Radiomäenkatua, joka loppuosastaan Lahden kaupunginmuseon radio- ja tv-museo Mastolasta on hiekkatie, kummallakin puolella Radiomäenkatu 43:a. Magma on ruosteisen värinen teräskuutio, jossa on pyöristetyt reunat.

Rakennusvaihe

Vuonna 1927 Yleisradio päätti rakentaa uuden yleisradioaseman Helsingin ulkopuolelle kuuluvuuttaan parantaakseen. Sijoituspaikaksi kaavailtiin joko Lahtea, Tamperetta tai Hämeenlinnaa. Lahti voitti lopulta kilpailun, koska sen sijainti Suomen tiheimmin asuttuihin alueisiin nähden oli otollisin, ja koska kaupunki lupasi Yleisradiolle maksutta tontin Radiomäeltä, silloiselta Hautausmaanmäeltä, jonne oli 1912 perustettu Hollolan kunnasta 1905 itsenäistyneeseen entiseen Lahden kauppalaan kaupungin ensimmäinen hautausmaa. Tamperetta kannatettiin siksi, että Tampereelle suuraseman sijoittaminen olisi tuottanut Lahtea lukumääräisesti suuremman kuulijakunnan.

Ripeästi sujuneiden rakennustöiden jälkeen Lahden pitkäaaltoasema kytkettiin toimintaan 22. huhtikuuta 1928 klo 19:10. Sen lähetyslaitteet olivat teholtaan 25 000 W:n Telefunken-lähettimet.

Saksalaisen urakoitsija Lehmann & Co:n työnjohdolla pystytettiin yleisradioaseman kaksi radiomastoa. Ne rakennettiin syksyllä 1927 vain 74 päivässä 26. marraskuuta 1927 mennessä, mitä pidettiin aikanaan huomattavana saavutuksena. Teräsristikkomastot ovat 150 metriä korkeat ja yltävät 290:n metrin korkeuteen merenpinnasta. Nopeasta rakennustahdista huolimatta mastot ovat rakenteeltaan poikkeuksellisen lujat: ne seisovat vapaasti ilman minkäänlaisia tukivaijereita, mutta heiluvat pahimmassakin myrskyssä vain 3 cm –4 cm. Mastojen väliin pingotettiin 12 metrin levyinen ja 250 metriä pitkä kuusilankainen antenni. Mastojen väli on 316 metriä.

Telefunken-lähetin ja tehon lisääminen 40 kW:iin

Alkuvaiheessa vuonna 1928 Yleisradion Lahden suurasema lähetti ohjelmaa 25 kW:n teholla. Lähetinkoneiston oli valmistanut saksalainen Telefunken (Die Telefunken Gesellschaft für drahtlose Telegraphie m.b.H. 1903-1955). Seuraavana vuonna 1929 teho korotettiin 40 kW:iin, mikä teki Lahden yhdeksi Euroopan voimakkaimmista radioasemista.

Neuvostoliitossa Kominternille nimetty radioasema toisessa lähetyspaikassaan Šabolovkan kadulla (улица Шаболовка) Moskovassa oli aloittanut 40 kW:n lähetykset jo 1927 Nižni Novgorodissa sijaitsevan neuvostoliittolaisen radiolaboratorion (Нижегородская радиолаборатория) yleisradiolähettimellä.

Myöhemmin ensimmäisen viisivuotissuunnitelman aikana Euroopan lähetysteholtaan tehokkaimmaksi radioasemaksi tuli 21. toukokuuta 1929 neuvostoliittolainen radiotsentr-5 (Радиоцентр-5), radiokeskus-5, Yleisliittolaisen ammattiliittojen keskusliiton radioasema (Радиостанция ВЦСПС) 100 kW:n lähetystehollaan.

Radioasemien rakennusohjelmasta seurasi myös se, että Telefunkenin tarjottua 1927 vuoden lopulla Neuvostoliittoon vain 50 kW:n yleisradiolähettimiä ja pyydettyään miljoonien kultasaksanmarkkojen suuruista ennakkomaksua 500 kW:n lähettimen suunnittelusta ja toteuttamisesta, Grigori Ordžonikidze kieltäytyi hankkeesta ja päätti, että lähetin rakennetaan neuvostoliittolaisin voimin Elektrostaliin Moskovan alueelle.

Kehitystoimintaa

Lahden vanhalla radioasemalla rakennettiin 1930 Tampereen radion Pyynikin näkötornin radioaseman laitteet maaliskuun 1930 alkuun mennessä. Se mahdollisti Tampereen radiolähettämisen siirtymisen Tammerkosken rannalta Pyynikkiin. Tampereen radioyhdistys hoiti Pyynikin näkötornin radioasemaa vuoden 1930 loppuun, minkä jälkeen posti- ja telehallituksen omistama radiolähetysasema siirtyi Yleisradion hallintaan. Näin muodostui Yleisradion Tampereen radio.