Lahden Säästöhuipun sortuminen
| Lahden Säästöhuipun sortuminen | |
|---|---|
 Sortunut 9-kerroksinen kerrostalo kuvattuna hieman sortumisen jälkeen. |
|
| Päivämäärä | 12.4.1963 |
| Kellonaika | n. klo 22:00 |
| Tapahtumapaikka | Mustankallionmäki, Lahti |
| Syy | Betonin jäätyminen valuvaiheessa |
| Kuolleita | 0 |
| Omaisuusvahinko | n. 300 000 mk[1] |
Asunto Oy Lahden Säästöhuippu oli rakenteilla ollut 9-kerroksinen kerrostalo, joka sortui harjakorkeudessa 12. huhtikuuta 1963 Lahdessa. Turun Sanomat piti rakennussortumaa sotien jälkeisen ajan suurimpana. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa.[2]
Sortuminen ja sitä edeltänyt aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakennusliike Erkki Melkko aloitti Lahden Säästöhuipun rakentamisen Juustilankatu 9:ään Mustankallionmäelle syksyllä 1962.[2][1][3] Rakennukseen oli anottu aravalainaa, ja 36 perheelle oli luvattu asunto marraskuussa 1962.[2]
Rakennuksen harjannostajaiset oli jo pidetty ja peltikaton rakentaminen aloitettu hieman ennen rakennuksen sortumista. Rakennus sortui pitkänäperjantaina 12. huhtikuuta muutamaa minuuttia ennen kello 22:ta. Rakennus luhistui vain muutamassa sekunnissa, mutta henkilövahingoilta vältyttiin, koska oli pyhäpäivä. Rakennuksen lämmittäjä oli poistunut rakennuksesta kymmenen minuuttia ennen sortumista.[2] Rakennuksella oli normaalisti töissä kolmisenkymmentä ihmistä[1] ja sen oli tarkoitus valmistua syksyllä 1963.[2]
Rakennussortuma oli suuri uutinen ja siitä tuli "pääsiäisnähtävyys", jota tuhannet eteläsuomalaiset kävivät katsomassa. Alue ruuhkautuikin henkilö- ja linja-autoista, jotka tulivat muun muassa Haminasta, Helsingistä, Imatralta, Kotkasta, Kouvolasta ja Tampereelta.[2][4]
Sortumisen tutkinta ja syy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sortuminen tutkittiin perusteellisesti Hämeen rikospoliisissa, rakennushallituksessa, sisäministeriössä, Aravassa ja vakuutusyhtiöissä. Valtion teknillinen tutkimuslaitos julkaisi sortumasta raportin Betoniteknillinen tutkimus Asunto oy Lahden Säästöhuipun uudisrakennuksen sortumisesta.[2]
Ensi arviot onnettomuuden syystä olivat, että valuvaiheessa betoni olisi päässyt jäätymään, jolloin se jäi heikoksi ja sulaessa sen kestävyys petti. Tämän takia rakennusalan yrittäjät pelkäsivätkin, että tutkinta johtaisi talvirakentamisen merkittäviin rajoituksiin koko Suomessa. Rakennusliikkeen johtaja Erkki Melkko myönsikin, että vaikka rakennusta lämmitettiin ympäri vuorokauden, oli betonivalu kovien pakkasten aikana sattanut johtaa sortumiseen. Melkko myös arveli, että yövahti olisi nukahtanut ja rakennuksen lämmitys näin katkennut.[2]
Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen raportista käy ilmi, että rakennuksen talvibetonoinnissa tehtiin virheitä ja sortuma ei tapahtunut yllättäen. Betonirakenteiden jäätyminen huomattiin jo aikaisemmin, ja niitä yritettiin korjata vielä sortumispäivänä lämmittämällä kellarikerrosta voimakkaasti, mutta tämä vain pahensi asiaa. Tutkimuksessa myös selvitettiin talvirakentamisen ongelmia, jotta vastaavanlaiset onnettomuudet voitaisiin jatkossa ehkäistä.[5]
Aluksi sortumisen kustannuksiksi arvioitiin 300 000 silloista markkaa.[6][1] Vakuutusyhtiöt ilmoittivat, että mitään ei korvata, koska "tämän tapainen vahinko ei ole lainkaan vakuutettavissa". Samalle paikalle alettiin pian sortumisen jälkeen rakentaa uutta samanlaista tornitaloa.[2]
Lahden Säästöhuipun sortuminen toimi väljästi innoituksena Eero Silvastin kirjoittamaan 45-minuuttiseen televisionäytelmään Sortuma, joka ensiesitettiin Yle TV1 -verkossa 1968.[7][8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Maan suurin sortunut rakennus: rakenteilla oleva kivitalo sortui Mustankallionmäellä. Lahti, 1963, s. 1 ja 3. Lahti: Lahden kirjapaino- ja sanomalehti.
- ↑ a b c d e f g h i Junttila, Veli: Tornitalo romahti Lahdessa (19. vsk, ISSN: 0356-133X) ts.fi. 8.4.2013. Turun Sanomat Oy. Arkistoitu 10.6.2015. Viitattu 19.11.2013.
- ↑ Tässä oli yhdeksänkerroksinen kivitalo. Uusi Suomi, 14.4.1963, nro 102, s. 1, 14 ja 15. Helsinki: Uusi Suomi.
- ↑ Tuomisto, Emmi: Muistatko tämän? Kerrostalon tilalla vain iso lautakasa! ess.fi. 22.9.2013. Esan Kirjapaino Oy. Viitattu 19.11.2013.
- ↑ Seppänen, Lauri: Vaiherikas lehtihistoria: lamat muokanneet betonia. Betoni, 2000, nro 4. Betoniteollisuus. ISSN 1235-2136 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 19.11.2013. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ n. 570 000 euroa vuoden 2011 tasossa [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Sortuma, TV1 19.55. Lehtileike Katso-lehden ohjelmatiedoista 1.3.1968. Viitattu 27.4.2014.
- ↑ Sortuma (1968) (TV) Internet Movie Databasessa (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tanja Kröger, Jäljelle jäi vain lautakasa – koko Suomea puhuttanut talo sortui yllättäen 54 vuotta sitten Yle.fi/uutiset 14.4.2017
- Nykänen, Arvo & Hyvärinen, Antti: Betoniteknillinen tutkimus Asunto oy Lahden Säästöhuipun uudisrakennuksen sortumisesta. Espoo: Valtion teknillinen tutkimuslaitos, 1963.
- ”Suuri rakennussortuma”, Hollolan Lahti 1963. Hollola: Suur-Hollolan kotiseutuliitto, 1963.
- Heikki, Mantere: Kun kerrostalo sortui Lahdessa: Juustilankadun sortuma tiukensi valvontaa. Etelä-Suomen sanomat, 9.4.1993, s. 6. Esan kirjapaino.
- Sortumisesta myös Lahti-sanomalehden numeroissa 104, 105, 106, 110, 123 ja 172. Lahti, 1963. Lahti: Lahden kirjapaino- ja sanomalehti.