Ladislav Klíma
Ladislav Klíma (8. elokuuta 1878 Domažlice, Böömi – 19. huhtikuuta 1928) oli tšekkiläinen filosofi ja kirjailija. Hänen ajatteluaan on kuvattu sekä eksistentialismiksi että subjektiiviseksi idealismiksi.
Klíma erotettiin koulusta vuonna 1895 syytettynä valtion, kirkon ja Hapsburgien loukkaamisesta. Tämän jälkeen hän asui Tirolissa, Zürichissä ja Prahassa tehden lyhytaikaisia töitä. Vain osa Klíman teoksista julkaistiin tämän elämän aikana, mutta monia käsikirjoituksia on toimitettu postuumisti. Osan käsikirjoituksista hän tuhosi itse. Klíma kuoli tuberkuloosiin ja on haudattu Prahaan.
Klíma hylkäsi tšekkiläisen yhteiskunnan perinteiset arvot ja normit sekä kirjoituksissaan että elämäntavallaan. Hän omaksui ajatuksia filosofisilta edeltäjiltään ja pyrki ottamaan ne käyttöön käytännön elämässä. Klíma sai vaikutteita ennen kaikkea George Berkeleyltä, Arthur Schopenhauerilta ja Friedrich Nietzscheltä. Hän katsoi, että todellisuus oli alisteinen yksilön tahdolle.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Svět jako vědomí a nic (1904)
- Traktáty a diktáty (1922)
- Matěj Poctivý (draama, kirjoitettu yhdessä Arnošt Dvořákin kanssa) (1922)
- Vteřina a věčnost (1927)
- Utrpení knížete Sternenhocha (1928)
- Slavná Nemesis (kokoelma kertomuksia) (1932)
- Vlastní životopis filosofa L.K. (1937)
- Lidská tragikomedie (filosofinen näytelmä) (1991)
- Sebrané spisy IV. - Velký roman (1996)
- Putování slepého hada za pravdou (kirjoitettu alun perin saksaksi yhdessä Franz Böhlerin kanssa) (2003)
- Sebrané spisy I. - Mea (kootut teokset, osa I) (2005)
- Sebrané spisy II. - Hominibus (kootut teokset, osa II) (2006)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ladislav Klíma (tšekiksi)
